Keskustelupalstalla on käynnissä jonkinlainen sota, johon en tahtoisi osallistua ollenkaan. Mietin vain tulkitaanko vaikeneminen kysymysten väistelyksi, vaikka tahtoisinkin vain väistellä henkilökohtaista eripuraa.
On jotenkin pettynyt olo.
Oikeassa elämässä kesäolo jatkuu. :) Mulla ei oo meneillään mitään projektia deadlinella, puuhastelen vain kaikkea pientä, hengaan kotona ja kavereiden kanssa, roikun Ranneliikkeessä 24/7. :) Ja luen hienovaraisia (?) vihjeitä, että voisi olla aika tehdä jotain muuta.
Olisi kiva kirjoittaa jotain syvällistä, mutta en pysty. Oon ollut liian iloinen syvällisiin ajatuksiin ja tehnyt liikaa läsnäoloa ja keskittymistä vaativia asioita upotakseni omaan mieleeni. Joskus toiste sitten.
Ei aina tarvi kantaa koko maailmaa harteillaan.
8 kommenttia
sleepygay
12.2.2008 23:39
Minä en kovin hyvin enää viihdy keskustelupalstoilla. Jonkun verran luen, mutta en juurikaan kirjoittele. Tulee vain stressaantunut ja ahdistunut olo, kun joutuu selittämään miljoona kertaa joka asian, eikä silti kukaan tajua.
audinkopoika
13.2.2008 00:38
Ite kyl lueskelen niit..mut en oo kirjoittanut sinne koskaan. Miulle riittää tää blogi ;)
mopsi22
13.2.2008 01:39
Kesäpojalle: Sulla on hyviä ajatuksia ja keskustelunaloituksia, pidä niistä kiinni!. En mihinkään ranneliikkeen sisäisiin asioihin osaa ottaa kantaa, sillä en seuraa keskusteluja mitenkään aktiivisesti. Juhanin luontoanalogian luin ja ihmettelin sitä. Kaveri vaikuttaa fiksummalta...
Joo, vähän sama ajatus kun sleepygayllä, liikaa saa selittää. Vaikka pidänkin perustelevasta keskustelusta, ei sitä ihan loputtomiin jaksa käännellä asiaa ja vääntää rautalankaa. Keskustelut ovat sisällöltään, mutta myös tunnelmaltaan toisinaan aika raskaita. Liekö sitten juuri noita jännitteitä keskustelijoiden välillä, jotka luovat kitkaa keskusteluihin, tiedä häntä. En vain jaksa niitä seurata niin intensiivisesti.
Rokkihomo
13.2.2008 08:45
...Olin keskusteluissa aktiivinen joskus, mutta kyllästyin. Hui hai.
Sen jälkeen päädyin laittamaan oman blogin tänne - ja antanut keskustelujen välillä olla ihan kokonaan...
"ollut liian iloinen syvällisiin ajatuksiin"
Heh!
Näkökanta tuokin, joo.
Mummi-kultani perinteisesti yhdisti mietteliäisyyden ja surullisuuden - mutta siinä tapauksessa olen ollut surullinen suurimman osan elämääni
(enkä kyllä ole).
kesäpoika
13.2.2008 10:49
Mun mietteeni ovat aina vakavia, joko siksi, että ne on vähän surullisia, tai siksi että mietin niitä niin tosissani. Silloin kun on iloinen olo, tuntuu juuri tuolta; hui hai!
millikan
13.2.2008 11:07
Olen silmäillyt noita paria keskustelua läpi, en tullut kirjoittaneeksi mitään sinne kun ne keskustelut paisuivat ja samalla päätyivät sellaiseksi turhaksi jankkaamiseksi...
Ymmärrän kyllä pointtisi ja olen jossain määrin samaa mieltä (vaikka mahdollisesti kirjoititkin myös minusta, olen muutaman kerran järjestäytyneitä uskontoja kritisoinut...). No, mitäpä sanovat internet-väittelyistä...
cloudberry
15.2.2008 12:06
Hei taas pitkästä aikaa kesäpoika! En ookaan kirjautunu tänne varmaan kuukauteen. Välillä oon kyllä kurkkinu, mitä sä ja muutamat muut ootte kirjotellu. Ihana kun kerrot taas pieniä valosia juttuja ittestäs, niitä on niin kiva lukea(=
Ihanan keväistä tosiaan on, aurinko ja talitinttien raikuva ääni on aivan ihania, kaivattuja asioita. Mun ajatukset karkaa kesään kokoajan, en varmaan muista elää näitä kevättalven kuukausia sellasinaan... vaikka toisaalta kevätluontoon kyllä kiinnitän niin paljon huomioo, etten sitä missaa.
Edellisessä viestissäs mun huomion kiinnitti nää lauseet: "Olisi kiva kirjoittaa jotain syvällistä, mutta en pysty. Oon ollut liian iloinen syvällisiin ajatuksiin " Mitä tarkotat liian ilosella? Onko sullakin niin, että kun elämä on oikein kivaa ja rentoa, tulee vaan eleltyä ja nautittua, mut sit kun on jotenkin huonompi päivä tai jokin vähän järkyttää mielentasapainoo tms, ajatus alkaa kulkee ihan eritavalla, huomaa ajattelevansa asioita tosi rehellisesti, jotenkin selkeesti ja havaitsee kaikkee uutta? Mulla ainakin on näin ja vaikka noi "tasapainon järkkymiset" on epämiellyttäviä sinällään, ne on yleensä hedelmällisiä. Vaikka ehkei kaikki sillon mieleen tuleva kuitenkaan oo totta, mut uusia AJATUKSIA kuitenkin tulee ja oon ainakin jälkeenpäin, niistä päiväkirjasta lukiessani, tosi tyytyväinen, kun on taas kehittyny ihmisenä...
kesäpoika
15.2.2008 20:12
Moi Cloudberry.. Kiva kuulla sustakin taas. Mä mietin juuri jonain iltana kun kirjoitin, että minneköhän oot kadonnut. :) Nyt löytyi.