Herääminen aamuun tietoisena siitä että on totally yksin .. Sinällään otti voimille mutta toisaalta.. (Kääk romantikko minäni ottaa taas vallan.).. onhan tämä vain uuden alku.. taas :)
No pakko jättää sureminen se ei juuri auta.. Taidan painua stadin yöhön ensi viikonloppuna. Pakko saada vähän piristystä elämään :D
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!