Havaintoja

Sorsa ihmettelee kirkuvia tulijoita.

Kalalokki (Larus canus; ruotsiksi fiskmås, viroksi kalakajakas) on naurulokin ohella runsaslukuisin lokkilajimme, joka pesii yleisenä koko maassa. Se talvehtii lähinnä Tanskassa ja läntisessä Euroopassa, leutoina talvina joitakin myös Suomen etelärannikolla.
Kalalokkikanta on runsastunut 1970-luvulta lähtien; pesiviä pareja on nykyään noin 80 000.
---
Kolme kuvaa eri-ikäisistä kalalokeista.

...ja ääntä lähtee, mikä onkin lokkien ikävämpi puoli.

Haapana (Anas penelope; ruotsiksi bläsand, viroksi viupart) on keskikokoinen kiltinnäköinen sorsalintu, joka pesii koko Suomessa. Se talvehtii Länsi-Euroopassa, leutoina talvina muutama yksilö myös Suomen etelärannikolla.
Kanta on taantunut jonkin verran 1990-luvulta lähtien. Pesiviä pareja on laskennan mukaan 45 000 - 55 000.
---
Edessä naaras, takana koiras.

Keskellä haapanapari, takana sinisorsa ja edessä naurulokki.

Haapanaparin kevätriemua.

Auringon laskettua lahti hiljenee, kun 10 000 vesilintua käy yöpuulle.

Orava (Sciurus vulgaris; ruotsiksi ekorre, viroksi orav) on yleinen nisäkäs laajalla alueella, joka ulottuu Espanjan Aurinkorannikolta Pohjois-Koreaan ja edemmäs.
Suomessa tavataan kolmea eri värityyppiä: mustahäntäinen tumma kuusiorava, punahäntäinen vaaleahko mäntyorava ja ruskeahäntäinen orava sekä näiden monia välimuotoja.
1900-luvun alussa oravia metsästettiin jopa 2,5 miljoonaa yksilöä vuosittain, mikä johti kannan romahtamiseen. Laji rauhoitettiin, ja nykyisin oravia pesii koko Suomessa puuttomia saaria ja paljakkatuntureita lukuunottamatta.
---
Kuvaushetkellä navakka tuuli (15 m/s) taivutti korvatupsuja.