Kirjoittelin tuossa juttua Deutsch Amerikanische Freundschaftista (meniköhän oikein) mutta niin vain sekin ylistyslaulu nahkalle, hiestä kiilteleville lihaksille, jyskyttävän minimalistiselle bassolle ja provokatiiviselle yleisilmeelle katosi avaruuksiin...
No, summataan pikaisesti DAF:n levyt.
Produkt Der DAF: kokeellista noisea, mutta ei mitään mitä muut eivät ole tehneet paremmin.
Die Kleinen Und Die Bösen: Vaikkei edustakaan sitä tyyliä josta ovat kuuluisia, on tämä kuitenkin henk koht suosikkini. Viitteitä tulevaan on jo havaittavissa mutta tämä on silti vielä vakaasti punk-häröilyä, epätasaista mutta kiitettävän idearikasta ja jännittävää.
Alles Is Gut: Jos yhden DAF:n levyn kuuntelee niin tämä on hyvä ehdokas. Suicidea ja Cabaret Voltairea höytettynä homodiskolla. Vaikutteet ovat selvät niin Pet Shop Boysille kuin Rammsteinillekin.
Gold Und Liebe: Hieman heikompi versio edellisestä.
Fur Immer ja Funfzehn Neue DAF Lieder: en ole valitettavasti kuullut näitä. Fur Immer ei jotenkin ole tullut ikinä vastaan enkä ole jaksanut sitä toisaalta metsästääkään, ja tuo uusin taas...no, muu maailma on ehtinyt jo saada DAF:n kiinni.
