Niin, katsoin sen Night of the Hunterin loppuun, ja vaikka se loppupuoli ei ihan niin hyytävä ollutkaan kuin alkupuoli, joidenkin henkilöiden käytös oli pikkuisen omituista ja loppu oli vähän löysä niin silti, vaikuttava elokuva. Ja taas kerran, visuaalisuus oli huipussaan (sen kohtauksen kuvaus jossa Shelly Winters tapetaan...ja valon ja varjon käyttö...ah). Samoin alussa se irrallisten kohtausten sarja jolla perustilanne luodaan oli...mielenkiintoinen.
En kyllä ymmärrä sitä miksi jotkut määrittelevät tuon film noiriksi, ihan selvää southern gothicia se oli. Ja taitaa olla myös niitä ensimmäisiä sarjamurhaajaleffoja...
