Der junge Herr Kliffa

telsust tuli sir elwoodin hiljaset värit mainos et joku kokoelma nyt tullu ja mul iski pohjaton tuska et mun kaverit joaku ollu jotenki fanei ja roudannu mut keikal johonki barii joskus.. en me sanoo onk faktaa mut pahasti se sellast nyt antaa osviittaa miehen mieleen. mähän en keskimäärin tykkää oikeen mistää suomalaisest artistist. joo on muutama hyvä mut ku tääl herkästi se on sit siä äijien herkistely ja kaikkee paskaa ja sellast mä en jaksa yhtää.

huomasin eilen uuden työpaikan täst suht kulmilt, melkee niinku koulutust vastaava (no ei oikeesti mut ees samal alal) mut olis sellanen jobi et palkka nousis ja kaikkee. nii ni sit kirjotin hakemuksen ja se lähtee täst pian eteenpäi ja on huomen peril sit jo ja kun oon nokkela pikku bitch ja ohimennen libautan oikeil ihmisil et oon hakees uutta yöpaikkaa ja se on kyse minuuteist ku info on menny eteenpäin pomol saakkaa ja sit voiki olla jo tilanne se et ku must ni tykätää et alkas palkka nousta ja jotain muutaki toimintaa tuleen. työkaveri soitti eile ja se on huonona ku .. noh, pitkä tarina mut meillä töissä on nyt puhuri päällä.

must tuntuu et eu on suurta kusetusta. miks me ollaa siihe liitytty?

mul on pesky flu mikä vaan vituttaa. ku olis ees sit sellain kunnon tauti ja kuume ja oksetus ni vois olla sängys ja hoitaa ittes mut ehei, ei mein pelse. pelse hiuka kräkii ja tuntee painet keuhkos mut menee töihi nöyränä. ei ees aamukahvi maista niin hyvält ku sen pitäs.

turus oli sellanen baari ku pelimies tuos humalistonkadu ja puutarhakadun risteykses ja mul vahvasti sellanen fiilis et siel ollan oltu elwoodin keikal.. onk mahdollist?

kun tuos alko oleen kahta koulukuntaa niin niin..

mun asunnostahan boordit ja kukat (tapetis tai muus muodos) ei pysty kauaa olemaan. ne lähtis ihan samassa eteenpäin. sama mulla on se kriisien kriisi et jos on vanha tai jopa wanha kämppä ni miks sinne laitetaan muovimatto lattiaan, esim. vaik lauta olis vaan niin paljon parempi? muovimatto ei aja oikeen missään asiaansa mun silmissäni. ei missään. mulla on melkeen kaikkea brittiläistä kohtaan suuri inho, halveksunta ja ylenkatsanta ja toisaalta taas skandinavia on pyhää täydellisyyttä, mut se toimii mulla enemmänki vaan lähtökohtana ja kankaana johon suia päälle pelsen (musta ja/tai värikylläinen ja lasihelminen) maailma. jos laitetaan kylppäri esim. putkirempan yhteydes sillai et ollaan tietosii et torppa menee myyntii ni sit siit tehdääneutraali koska näin ei uuden asukkaan tarvi alottaa duuniinsa sillä et repelee mustat ja valkeat, marmorikuvioiset isot kaakelit jotka erottaa toisistaan musta ja valkeat vinoneliöt tasaisena rivistönä keskellä seinää. mä tiedostan et mun kaavailema kokonans musta kylppäri ei taas iske kaikkiin mut se oliski mun oma ja just siin vaihees ku ite muuttaas sisää ja mietin putkirempan yhteydes uutta kylbärii.

keittiö mul kokonan valmiina pääs. tai siis melkee. yhden seinän tapetti hiuka hakuses viä mut oon melkee taipumas wiener-jugendin puolee ku sitä vasten mun rakkaudel haalimat lasit ja muut röhnät näyttäs paremmalt. verhotkioon oikeestaa jo löytäny.. tai siis kankaan. ja lattia on mieles ja kattovalaisin olemas. ja just ku pääsen sprettailee et joo ni ainahan onolemas duron gammalsvenskat mist ottasin minkä tahansa seinäpaperin any day. any day

jphki, tosi pahoillani mut mulle ajatus country living (british edition):ista raamattuna on melkee yhtä ahdistavan kuulonen ku.. no, raamattu raamattuna.

mopsi, mä tavallaan snaijaan sun bamlauksen tost neutraalist mut esim. mulle ei oolemas beigee. se ei o väri, se on kuolema ja keskiluokka. vaik mä loveen simppelii ja harmaat puhumattakaa mustast ni mul on silti hirmu tärkeet yhdistää siihen simppeliyteen kaikkee kimmeltävää krääsää ja muovii jamatkamuistoi mallorcalt. puhumattakaa jeesus-figuriineist. oon siin mieles klassinen hinttari.

roope2, onk tein talost vapautuus klifan kokost ja näpsää kämppää? käytä suhteitas ja diilaa mul koti. pliis, oo repa...

(kelatkaa, pelse naapuris..)

mul on vahva mielikuva et mun koti näyttäs maria jotunin huojuvalt talolt, ju nou, ilman sitä henkist ja fyysist väkivaltaa ja kaikkee, mut sillai 50-luvun henkee twistattuna täl ajal. ja kari heiskanen sais mun kalleintani any day. any day.

mul ei o tänää töitä, ajattelin viettää päivän työhakemuksii kirjottaen ja kämppii selaten. niit kämppii vaan ei o sillai niin paljoo ku ne tulee käytyy läpi kerran pari päiväs ni kaikkiin turtuu vaan tosi nopeesti ja ku huomaa et ei se vaihtuvuus tiettykää oo mitenkää niin tiuhaa et siel oli joka päivä uusii upei mestoi ja kulmii ni minkäs siin sit tekee. työhakemusten kohdal olen hyväksyny sen et en enää jaksa hetkeen oman alan töitä ees hakee koska what's the point, ei niitäkää oikee hirveest oo. kaikki aina muut tietää paremmi mikä olis mul paras mut loppupeleis ne ei tiiä. ja se mitä nyt oon aatellu on mun oma juttu, sen kans mennää, mä olen ainoo kenen elämään asiat vaikuttaa niin vahvasti et kandee murehtii.

se on jännä miten pieni voi olla ero muutaman kämpän välil. se o ihan kadusta kiinni et kummal puolel on et on se kiva tai sit onk se kauhee paikka. eikä siin auta ees mitkää järkeilyt, jos ei kolise ei kolise ja sil ei sit mitää voi tehdä asial.

mul tulos pieni muutos tän hetkisee duunii täs jossai välis, muutamii asioi ku saattas olla ihan kivoi mut samaa aikaa olen tuskallisen tietonen siit et kaikkea voidaan puhuu ja suunnitella ja ideoida ja niist asioist toteutuu loppupeleis vajaa 20% (ja tä on faktaan perustuva prosentti) ja sit alkaa spennaamaa et toimiik homma ja onk turhaa kaikki, et kannattaak. ja sit miettii et siin vaihees ku alkaa miettii et joku ei kannata ni sit ollan heikoil jäil. kaikki kannattaa aina, kaikest saa jotain. mul on hirvee hinku päästä johonki reissuu koska just nyt on järkevää hassata rahaa ja unohtaa arki kotosalla ja tää kaikki.

portsa on jotenki sulkenu mult ovensa, se ei enää nappaa mua. martti ihan jeessii shittii mut samaa aikaa suunta on jotenki väärä. keskusta nyt on aina keskusta mut siel ei o montaakaa nättii taloo mihi vopisin iteni kuvitella. portsan suunnal on, myönnettäköön, mut alueena se on menettäny suuriman hohtonsa jo. been there done that. itäharju j nummi ym liian kaukana, ehdoittomasti, kaikki mikä menee radan yli (ei ihan kaikki, muutamii poikkeuksii) ei kuulu mun piirii.

jotkut sanoo et olen liian kranttu. mä sanon et sit olen.

en hyväksyny tarjoust. jatkan hakuu. asunnon ja työn.

nukuin tas tosi huonosti. tulin wanhan koiran kaveriks taas muutamaks päivää ja kliffa vei niin paljon tilaa et mun oli vaikee liikkuu ja tyttökullat pyöri naaman vieres koko yön. ja sit oli hiuka ajatus mieles kans asunnon suhtee, mites mä nyt asiaan sit oikee suhtaudun et saisin mieleni rauhottuu?

ny kuuntelen gracee. ja juon kahvii. ja mietin kämppää. (ehkä hiukan vaaleeta sohvaa siin kämpäs..)
*_*_*_*_*_*_*_*_*_*_*_*_*_*
jänä mite olen aina olu tietone grace jonesist ja sillee ihan et wa wau siinäpä nainen minun makuuni mut nyt jotenki ihan liekeis ja tohkeissani rouwast. mähän kuvasin itteeni aikoinaa tosi ahkerasti ja aktiivisesti ja se harrastus oli mul ihan kaikki kaikes. jotenki ku nyt kattonu kuvii jälkeenpäin ni huomaa et onhan niis sullottuna painolastii sen hetkisest elämäst kans, et ei ihan hyväl mielel o tullu oltuu. ja jotenki olen kans kaivannu sitä kuvaamist ja kaikkee meikkii ja kaikkee ja alan oleen silai et pitäs alkaa taas, olis niin paljon sanottavaa ja tehtävää. kuitenki tykkään kuvista ihan tosi paljon ja pelkän et alkaa olen noi meikkaustaidot jo aika ruostees.

eihä mul o niil kuvil sinällää mitä funktioo, emmä tee niillä mitää, mut niit on kiva ottaa ja muokkaa ja miettii. ja sit voi miettii sitä omaa kirjaa minkä haluisin tehdä. eikä mul o telkkarii et aikaa olis iltasi vaikka kuinka säätää ja touhuta.

tein tarjouksen perjantaina, tänään tuli vastatarjous ja must tuntuu et de va de, et pelsel löytys koti. voisin uskoo et siin vaihees ku kauppakirjat allekirjotetaa ja on homma hallus ja kamujen kans on amaronen ja moëtin täytteiset remppatalkott sovittu saan kliffan duunin hesast tai tukholmast ja enempii mietimät säntään uuteen huomiseen vaan huiomatakseni et puolen vuoden pääst olen taas palaamas turkuu.

ja oon kans tajunnu sen et eihä mul o ensimmäsitäkää huonekaluu olohuoneesee ku 87% mööpeleist oli exän, et se 60 neliöö täyttyy vaan puolillee. onneks mul on kenkii ja nahkarotsei ja paljettisii iltapukui ja morsiuspukui. fit fiu, saan jota kamaa kulmil.

ja samal vaik oon jotenki tohkeissaa asiast ni joku pieni kourasu tuntuu vattanpohjas. et pelse on sillee niinku aikunen tai et tekees päätöst ku vaikuttaa kauan ja monel eri taval. kreisii. nyt pitäs viel keksii se duuni mitä haluis tehdä et sais enemmä massii et olis mahku lähtee italiaa syyskuus ja dokaa koko kesä kamujen pihal.
_-_-_-_-_-_-_-_-_-_
"i took an 85-year-old woman and made her look like a 65-year-old drag queen"
ah ha ha ha h a hahaha..!!! (katon tyttökultii)

vast lauantaina kaveri näytti mil videon. eipä.. nyt täytyy skarppaa enemmän näitte uusien julkasujen suhtee ja sillai et pysyy kärryil. brittien julkkis BB ei silti tu olee mul mielenkiinnon kohde. mut jos tulee uutta musaa ni kai se nyt pitäsolla kartal.

eipä täydelinen video eipä.

mä nukuin kamujen sohvalla ku olin eka melkee sammunu istuvaan asentoo siihe. ei niinkää et olisin ollu niin seipääs mut mul toi nukkuminen aika kreisii ja heräilen joka aamu aina vaan hiukan aikasemmija aikasmemi. oon kelannu et jossai välis saavuttaa lakipistee ja alkaa herää edellisenä iltan et tavallaa nukkuu tosi myöhää mut samaa aikaa säästää vuorokauden, tai et saa niinku elää uudellee. sit voi miettii et onk ne kaikki virheet ku on elämäs tehny ni hoidettavis samoi et heräis vaan hiuka aikasemmi ja eläis päivän uudellee. se olis kivaa. emmä sillee mitää kadu, varsinkaa tehtyi juttui, enemmä mul katkeruus ja itseinho kertyy tekemättömist jutuist, et olis pitäny sanoo ja mennä ja antaa ja palata ja jaksaa ja sillee mut sit samaa aikaa mul taas mieles et vitut, täs tä mun elämä on, kaikel on tarkotuksensa (mikä on täyttä paskaa ja ainoostaan tapa ihmisil työntää vastuu omist mokist jonkun toisen tahon harteil ja ku ei voi ketää konkreettist syyttää ni siirrytää suoraa "kohtaloO" tai muuhu yliluonnollisee ja abstraktii asiaa kuka ei voi kuitenkaa pistää oikeesti päätään vadil ku hommat kusee ja kaikki pääsee vapaal) ja sillee et mitä minä voin tehdä? tässä elämä on, kai täs jaksaa taas olla ja yrittää, ja seuraavana inki sit mieles et alan laittaa, kunha kotiin pääsen, paperil ylös mitä haluun tehdä ja kui pal maksaa. remppa siis. mul tapettii ja muuta jo mieles ja aika pläänit kokonaisuudessaa, et tulee upee koti. ja elämä. ja pelse vast upeeks tuleeki.

olin kavereien bileissä, paikka oli helsingissä vaikka se kovasti muistutti turun portsaa, r-kioskeineen ja lääninvankiloineen.juttelin hesan tuttuni kanssa tulevast radio-ohjlemastani kun taivaalta putosi iso lentokone. räjähdyksestä alkoi valtava ilotulitus, joka jatku ja jatku. ekaluulin et kone oli siis räjähtäny mut hetken pääst äin taas sen laojailvan tuulen mukana, näin vaan sen varjon ku se meni sateisen harmaan taivaanrannan halki. se oli enemmänki sen koneen haamu ku ite kone. ilotulitus jatkuja mä en tienny olik se oikeesti räjähtäny tai ei.

mul pyörii mieles monia asioita, kuten asunto ym. ja illal lähden töiden jälkee kohti hesaa.

ok, hommat etenee ja elämä rullaa hitaasti kohti huomista ja vakinaisia ja pysyvämpiä ratkasuja. hassuu, tavalaa pitäs tuntuu hyvält mut ei tunnu sen kumemmmalt ja samaa aikaa luulis et olis joptenki pelko sydämes ja kuristais mut ei tee sitäkää. toisaalta mä en o koskaa osannu elää sillain et.. pitäs olla jotain, enemmän sillai mitä on ite halunnu ja kokenu parhaaks. yleenä loppupeleis huomannu et vituille menny mut ainaki on ollu yrityst. mitä nyt? en tiiä. aik anäyttää. luultavasti olen kuses taas parin vuoden pääst.