ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Oma elämä > voiko kaukosuhde toimia?

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
Samsara Vastaa1 / 30 
22.02.2006, 20:20
Viestiä on muokattu
[]
Ylös
Sampo Vastaa2 / 30 
22.02.2006, 21:21 Voih, ymmärrän tilanteesi erittäin hyvin. Asia riippuu hyvin paljon Tampereen ihastuksesi asenteesta. Itse olen kaksi kertaa ollut samanlaisen tilanteen edessä, ja kummallakin kerralla minä olisin kyllä kestänyt välimatkan, mutta rakkauteni eivät loppujen lopuksi kestäneet. Jos kummallekin riittää tieto siitä, että toinen on siellä jossain minun ja rakastaa minua, niin eihän siinä silloin mitään ongelmaa pitäisi olla. Ja Turku-Tampere välimatka ei juuri mitään, pari tuntia junalla. Kysypä siis ihastukseltasi, mitä hän pohtii asiasta. Itse olen sitä mieltä, että 2 tunnin välimatka ei ole järkevä syy lopettaa jotain, joka tuntuu merkittävältä ja hyvältä...se on vain tekosyy.
Ylös
martin Vastaa3 / 30 
22.02.2006, 21:50 siis MITÄ???

Rakkaudella ei ole välimatkaa, pelkällä ihastumisella on.
Ylös
Sampo Vastaa4 / 30 
22.02.2006, 23:09 No eiköhän tuo ollutkin pointtini. Jos toinen tuntuu erityisen hyvältä, niin ei kaikkea kannata heittää kaivoon pelkän välimatkan takia. Ihastus voi hyvinkin muuttua rakastumiseksi, jos sille antaa tosissaan mahdollisuuden.
Ylös
martin Vastaa5 / 30 
22.02.2006, 23:18 Sampo hyvä!

En kommentoinut Sinun viestiäsi.
--------------

Rakkaus näkyy teoissa esim. junamatkoissa Turun ja Tampereen välillä. Toisiaan rakastavat ihmiset voivat asua Lhasassa ja Limassa tai Turussa ja Osnabrückissä.
Ylös
smo Vastaa6 / 30 
22.02.2006, 23:35 Itse voisin kuvitella, että pitkä välimatka pidemmän päälle alkaisi viedä voimia, etenkin jos näköpiirissä ei ole välimatkan oleellista lyhenemistä. Pahana aikana pitkä välimatka voisi olla yhtenä kompastuskivenä? Jotenkin tuntuu, että en osaisi kovin kauan elää suhteessa, joka ei silmissäni olisi kyllin kokonaisvaltainen - ts. rakkauden kohde kosketusetäisyydellä päivittäin. Vaan mene ja tiedä. Itse en ole etärakkauden "uhriksi" koskaan joutunut, joten kokemuksesta en voi puhua.
Ylös
Samsara Vastaa7 / 30 
22.02.2006, 23:37 Nyt kun asiaa olen oikein ajatellut, huomasin että enhän minä kaukosuhdetta oikeastaan epäröi aloittaa. Se mikä tässä on pohjimmiltaan askarruttanut, on ihastukseni suhtautuminen asiaan. Itse olen valmis satsaamaan tähän juttuun, niin paljon hänestä pidän. Nyt taitaa olla kunnon keskustelu paikallaan hänen kanssaan, jotta selviää ajatteleeko hän samoin. Toivottavasti. :)

Olen kyllä valmis reissaamaan tuota Turku-Tampere-väliä, se vaan että opiskelijabudjetilla ei kauhean usein matkustella.. :(
Ylös
martin Vastaa8 / 30 
22.02.2006, 23:47 Käytännössä voi olla monella tavalla, mutta tahdon puute - milloin, missä ja kummalla tahansa - johtaa junasta poisjäämiseen.
Ylös
martin Vastaa9 / 30 
22.02.2006, 23:50 Edellinen viestisi Samsara tuli sillä välin, kun kirjoitin omaa edellistäni.

Hyvä! Luotaa toisen tahdon määrää.
Itsekin pienellä budjetilla olen ylläpitänyt kaukosuhdetta. Olen ollut valmis sijoittamaan kaiken tarvittavan suhteeseen.
Ylös
Rokkihomo Vastaa10 / 30 
23.02.2006, 13:43 Turku - Tampere - kaukosuhde?
Ylös
vilhelmi Vastaa11 / 30 
23.02.2006, 23:13 >Turku - Tampere - kaukosuhde?

Erinomainen pointti!
Ylös
martin Vastaa12 / 30 
23.02.2006, 23:24
Viestiä on muokattu
Juuri Rokkihomon kirjoittama pointti oli ensimmäisenä minunkin mielessäni. En vain halunnut kirjoittaa sitä - tuntui tuolloin ylimieliseltä kommentilta.
Terveisiä Sinulle, Rokkihomo! Kommenttisi kysymysmerkki on mielestäni myös hyvin painokas.
Ylös
dreamly Vastaa13 / 30 
24.02.2006, 15:09 Toimiipa hyvinkin...mitä kauempana sitä parempi.
Rakkaus meinaan.
Ylös
Rokkihomo Vastaa14 / 30 
24.02.2006, 15:12 Njoo, tarkoitukseni ei ollut olla ylimielinen, ainakaan kovin alleviivatusti,
mutta toivon kyllä että alkuperäinen kysyjä antaisi itselleen luvan tosiaan
olla murehtimatta moisesta parin tunnin junamatkasta.

Että onnea matkaan ja rohkeutta ja senkaltaisia eteenpäin vieviä asioita -!

(Onpa samalla asia jonka pohtimisesta jotain kokemustakin on.
Itse olen päättänyt omilla kohdillani että ei. Ei voi kunnolla toimia.
Siis sellainen "oikea" kaukosuhde jossa on meriä välissä. Piru vie.)
Ylös
martin Vastaa15 / 30 
24.02.2006, 16:22 Samaa, Rokkihomo toivon minäkin. On myönnettävä, että kysymys tuntui hiukan - varmasti tahtomattaan - kuin ilveilyltä. Kaukosuhteita, joissa meri/meriä ja tuhansia kilometrejä on välissä, on. Aina se ei ole mukavaa, ei todellakaan!
Jos pyrkii kaikessa vain mukavuuteen, saa pyrkiä...valmista tuskin tulee.<Ei liity kysymykseen enää suoraan, kunhan filosofoin.
Ylös
Aboa Vastaa16 / 30 
26.02.2006, 17:24 Kun tapasin mun miehen, asuin Turussa ja hän Helsingissä. Vähän etäisyys pelotti, mutta päätettiin, että katsellaan, miten elämä etenee.

Vuosi reissattiin kahden kaupungin väliä, ja pikkuhiljaa ihastukseni alkoi ihastua myös tähän kaupunkiin. Lopputuloksena oli, että hän irtisanoutui työpaikastaan ja muutti tänne. Mies, joka oli asunut mm. Lontoossa ja Brysselissä, ja päättänyt, että Helsingistä ei muuteta kuin isompaan paikkaan.

Nyt olemme olleet yhdessä jo lähemmäs viisi vuotta. Kannattaa siis aina yrittää, jos juttu tuntuu sen arvoiselta. Ei etukäteen kannata elämää pelätä.
Ylös
pimazukka Vastaa17 / 30 
06.03.2006, 13:43 Täällä elellään kaukosuhteessa välimatkalla Helsinki-Hanko, junamatkaa 2tuntia ja ei välimatka kyllä mikään este ole, ehkä pieni hidaste.:)

Rakastan.<3
Ylös
Mahakas Vastaa18 / 30 
10.03.2006, 12:07 Jaa itsellä menee oman kullan luo toiselle paikkakunnalle .. muutama tunti dösällä.. Näemme vain silloin tällöin viikonloppuisin joten koska satun olemaan romanttinen höperö ja kaipaan läheisyyttä yli muun .. olen huomannut ettei tuo nähdään ehkä kerran pari kuussa oikein riitä :) Kyllähän tuo välimatkan kestää mutta että tuota tekisi useamman vuoden ajan ... eehei... tosin en oikein pidä ajatuksesta jättää omaa rakasta vain välimatkan takia.. Joten ensi syksynä lopetan vaki työni ja muutan rakkaani paikkakunnalle.
Ylös
Peppis Vastaa19 / 30 
13.03.2006, 23:24 Turku-Tampere ei kuulosta ollenkaan pahalta matkalta. Jos tosissaan tykkää on välimatka esteet helposti voitettavissa, varsinkin kun kyse on vajaasta parista sadasta kilometristä hyvillä yhteyksillä!. Mutta jos tarpeeksi motivaatiota suhteelle ei löydy, saattaa välimatka olla tekosyy takavasemmalle väistymiselle.
Ylös
tikru76 Vastaa20 / 30 
14.03.2006, 13:11 Mulla on oikeastaan saman lainen tapaus et mä asun hesassa ja kaverini asuu pidemmällä.. Kerroin hänelle et onn ihastunut häneen ja hänkin on muhun..
Ylös
mella Vastaa21 / 30 
25.03.2006, 21:22 Aivan. Rakkaudella EI ole välimatkaa.ihastumisella on.

vuosi kuljettu 8 tunnin junamatkaa nyt.onhan se välillä rankkaa kun koko päivä menee aina matkustamiseen niin viikonlopullekkin jää siihen yhdessäolemiseen niin vähän aikaa kun matkustaminen vie puolet ajasta.mutta pakko se on kestetää.en kestäisi ajatusta että erottais.se olisi vielä rankempaa.toinen vuosi pitäisi vielä kestää,sitten yhteenmuutto samalle opiskelupaikkakunnalle:)

kyllä sitä jaksaa kun on vaan jotain odotettavaa.meillä se on tuo yhteenmuutto.sitten se on tietysti eriasia jos tulevaisuudessakaan ei ole mahdollista saada sitä välimatkaa pois.mutta onhan niitä sellaisiakin nykyään jotka asuu eripaikkakunnalla eikä tahdokaan edes muuttaa yhteen.sitä en ymmärrä.

mutta kyllä sitä kaikkensa yrittää jaksaa rakkauden eteen.<3

kannattaa ainakin kokeilla! kaukosuhteessahan se rakkaus vasta mitataankin todenteolla, että onko se kestävää vai ei.

onnea yritykselle!:)
Ylös
No mutta hei Vastaa22 / 30 
28.03.2006, 10:32 Kaikkihan on kiinni teistä itsestänne mitä toimii ja mikä ei, mita haluatte suhteelta ja mistä olette valmiita kenties tinkimään saavuttaaksenne jotain! Kaikessahan kuitenkin tarvii tehdä kompromisseja (ikävä kyllä).

Itse olen seurustellut 5 vuotta norjalaisen kanssa ja kaikki menee loistavasti! Nykyaikana pääsee Helsinkistä nopeammin lentokoneella Osloon kun autolla Lahteen.... Kaikki on niin kovin suhteellista...
Ylös
bambi Vastaa23 / 30 
24.05.2006, 15:38 Kaipa se voi toimia jos tarpeeksi vaan haluaa. Valimatkasta viela, etta taalla missa nyt asun saattaa hyvinkin menna muutama tunti pelkastaan siihen etta matkustaa kaupungin toiselta laidalta toiselle.

Omalla kohdalla se kaukosuhde toimii vaikka valilla aika paljon harmittaa kun toisen saattaa loytaa tyon takia milta mantereelta hyvansa. Nyt olin aikeissa menna hanen luokseen viikonlopuksi parin tunnin lentomatkan paahan muttamutta viikonlopun aikataulu selviaa hanella perjantaina tai lauantaina enka viitsi varata lentoa barcelonaan kun sen oman kullan saattaakin lopulta loytaa esimerkiksi tokiosta. Alkaisi jo lomat.......
Ylös
Abiturus @ Vastaa24 / 30 
23.03.2007, 15:09 Itselläni on nyt takana 8 kuukautta kaukosuhdetta, välissä noin 300 km eli 4-5 tuntia matkaa.
Muutaman kuukauden päästä välimatka lyhenee puoleen ja toivottavasti muutaman vuoden päästä saadaan asua jo saman katon alla.
Tämä suhde ei olisi edes alkanut, ellei molemmat osapuolet olisi olleet sinut asian kanssa. Alkuun asiasta puhuttiin paljon ja suhdetta todellakin koeteltiin. Tilanne on vain hyväksytty eikä siinä auta valittaminen. Itse maksan 40 eur viikonlopun junalipuista, mutta se ei tunnu missään kunhan vain pääsee oman rakkaan viereen.

Emme ole juurikaan keskustelleet luottamuksesta, koska se nyt on itsestäänselvää kuitenkin. Tapaamme aina kuin mahdollista eikä tämä ole ollut ongelmallista. jälleennäkemisen riemu on sanoinkuvaamaton. Tietenkin usein tulee tilanteita, että iltaisin olisi niin mukava käpertyä toisen viereen - mutta sitä varten on mese, skype, puhelimet, sähköpostit, kaikki mahdolliset yhteydenpitovälineet. Nyt ainakin tuntuu että suhde on jatkossakin tosi lujalla pohjalla, koska tää on ollut todellinen testi meille molemmille. Yhteistä tulevaisuutta ja kotia on jo mietitty, joten ei tässä ihan haahuilemassa olla.

Syy erossa asumiseen on opiskeluissa, työssä ja tällaisissa pikku käytännön asioissa :)
Ylös
blix Vastaa25 / 30 
23.03.2007, 23:34 Itselläni on kaukosuhde ja välimatka vähän pidempi, Hki-Berlin. On totta, että välimatkan myötä suhteeseen saattaa tulla mukaan uusia yllättäviäkin juttuja, mutta en usko,että suhde välimatkaan kaatuu. Kyllä se sitten kaatuu lopulta muihin asioihin, jos on kaatuakseen. Välimatkan voikin ottaa eräänlaisena mittarina. Jos molemmat ovat tosissaan ja haluavat samaa suhteelta - no problem! Tsemppiä ja voimaa hetkiin, kun on kauhea ikävä ja turhauttaa tilanne!
Ylös
hanski79 Vastaa26 / 30 
18.07.2007, 09:33 Itselläni sama ajatus kaukosuhteesta kuin edellisellä, että kestää, jos on vahva suhde. Oma välimatkani käsittää akselin Jkl - Hki ja kyllä se välillä on ikävää kun on etäisyyttä toiseen, erit. kun ikävä iskee ;) Toisaalta itse ajattelen näin, että välimatka omalla kohdallani estää hyvin sen, ettei liikaa ala toisen kanssa pyörimään heti alussa. Olen sellainen ihminen, että tarvitsen välillä omaa aikaani ja jos asuisimme samalla paikkakunnalla, voisi riskinä olla se, että joka pvä näkisimme, mikä näin alussa voisi jopa minua ahdistaa :P
Ylös
vissy Vastaa27 / 30 
18.07.2007, 20:14 Khööm, mutta hei, sanat "suuri välimatka" ja Suomi eivät edes kuulu samaan lauseeseen. Täällä kaikki on lähellä. Hyvä tekosyy - se on sitten eri juttu, tosin ei ees niin hyvä mun mielestä. Suhteet ovat kestäneet ihmisillä eri mantereillakin...
Ylös
smo Vastaa28 / 30 
18.07.2007, 20:38 Vaikka hieman asiasta sivuun meneekin, niin kyllä meillä täällä koto-Suomessakin on pitkiäkin välimatkoja. Hangosta Utsjoelle on linnuntietä matkaa runsas 1 100 kilometriä. Vertailun vuoksi; Berliiniin on Helsingistä matkaa suunnilleen saman verran. Ja Amsterdamiinkin vain hieman enemmän. Välimatkat toki ovat suhteellisia. Noita matkoja ei voi verrata välimatkaan esimerkiksi USA:n länsirannikolta itärannikolle tai Pietarista Magadaniin. Mutta jo tuhannen kilometrin taittaminen jatkuvasti on aika raskasta. Eikä sata kilometriäkään ole lyhyt matka, jos ei esimerkiksi ole ylimääräistä varallisuutta tai julkista kulkuyhteyttä ei vain ole.
Ylös
Kowai Vastaa29 / 30 
21.11.2007, 17:42 Minulla ja rakkaallani on välissä 1584 kilometriä. Elikkä minä asustelen täällä suomessa ja hän asuu Itävallassa. Minulle tämä ei ole alkuunkaan ongelma sillä näemme usein. pistämme matkakustannukset aina puoliksi joka on minusta todella ihanaa. Palasin Itävallasta kolme viikkoa sitten ja huomenna käyn hakemassa lentoliput ensikuulle. Me molemmat nautimme matkustelusta. Minun mielestäni meidän suhteemme on loistava. vaikka on tämä välimatka raastava. Mutta en voisi kuvitella enää eläväni ilman häntä. Meillä on tulevaisuudensuunnitelmat kehittyneet jo aika pitkälle. Kultani tulee vaihto-oppilaaksi Suomeen ensivuonna ja on siis täällä yhden lukuvuoden (asuu toki minun luonani) jonka jälkeen minulla on enää vuosi koulua jäljellä ja sitten on minun aikani jättää tämä Suomi taakse. Käytämme englantia kommunikoidessamme ja se ei ole ongelma. Myös hiukan Saksaa mutta minulla se on vielä niin oppivaiheessa, mutta eiköhän se kehity.
Minulla ei ole koskaan ollut parempi olo kenenkään kanssa. Puhumme paljon asioista ja teemme heti selväksi toisillemme jos joku häiritsee tai painaa mieltä. Näin syrjäytämme kaikki riitamahdollisuudet. Olemme olleet parisuhteessa puoli vuotta, pisin aika näkemisemme välissä on ollut 7 viikkoa. En minä välttämättä parempaa käyttöä rahoilleni löytäisikään.
Kuten jo mainitsin, puhumme avoimesti asioista jonka pohjalta luotan häneen todella paljon. Luotan siihe että hän ei petä minua kenenkään kanssa ja hän on asettanut minulle samat panokset. Olemme varmalla pohjalla tässä mukana. Mutta jos kuitenkin jotain sattuu, se on kerrottava.
Pohjana tässä on rakkaus ja siksi olemme vannoneet että olemme toisillemme ainoat.
Me molemmat myös näytämme tunteemme todella vahvasti josta tiedän että välitämme toisistamme erityisen paljon.
Ei sellaista voisi valehdella tai näytellä.
Minä rakastan häntä ja hän minua.
Toivomme että meidän yhteinen tulevaisuutemme onnistuu ja asumme kahden vuoden päästä yhdessä.

Ja unohtui ihan mainita että olemme siis lesbopari

i94.photobucket.com

Siinä kuva meistä
Ylös
mickebear Vastaa30 / 30 
01.12.2007, 20:34
Viestiä on muokattu
mäkin osaan jotain tästä aiheesta sanoa: muutin aikoinaan miehen perässä Belgiaan, ja nyt, pari vuotta sitten tuon suhteen päätyttyä minulla on suhde suomalaiseen mieheen. Välimatkaa meillä on lähes 2000 km, ja pyrimme silti näkemään toisiamme kerran kuussa. Meidän suhteemme kestää rakkauden voimalla ja suurella luottamuksella toisiimme.

Suunnitelmissa on että muutamme yhteen asumaan jossain vaiheessa ensi vuonna. On heitelty ilmaan joko hänen muuttamista Belgiaan tai minun muuttamista Suomeen... ja kun Suomessa tietty asuu edelleenkin perhe ja suuri osa ystävistä, niin voi hyvinkin käydä niin että se olen minä joka sitten loppujen lopuksi muuttaa takaisin vanhoille kotikonnuille (noin niinkuin kuvannollisesti puhuen).
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy