Voiko alitajunnan kanssa aloittaa yt-neuvotteluja? Viimeaikaiset unet ovat olleet sitä laatua, että pitkä lomautus tekisi hyvää allekirjoittaneelle. Eipä tarvitsisi joka aamu herätä ja muistaa kuinka edellisyönä yritti taas tappaa jotakuta, turhaan.

Viime viikolla yritin päästää päiviltä ahdistelijaa. Ensin käskin jättämään rauhaan. Kun tyyppi jatkaa edelleen, leikkaan sen varpaat yhden kerrallaan irti ilman puudutusta. Normaalisti tässä olisi jo luultavasti kuollut shokkiin, mutta tämä vain tuumii, että ai tuoltako mun varpaat näyttää sisältä. Lopulta päädyin iskemään tyyppiä veitsellä erittäin monta kertaa. Herättyäni mietin, miksi en yrittänyt irrottaa enimpiä raajoja, sen luulisi hidastavan menoa jonkun verran.

No, ei hidasta, kuten totesin viime yönä. Tällä kertaa yritin lahdata vanhempani, jotka tekivät saumatonta yhteistyötä tehdäkseen elämäni mahdollisimman hankalaksi. Yritin raajojen katkaisua: kädet, jalat, lopulta pää. Ei mitään vaikutusta.

Ja muistan edelleen molemmat unet sekä sen ahdistavan tunteen, kun edes kuolema ei erota. Joten: alitajunnalle yt-neuvotteluja, kiitos?