Joskus aikaisemmin mainitsin sen Riston ensimmäisen levyn joka ei ensikuuntelulla vielä oikein auennut...no pari lisäkierrosta niin onhan se todettava että on se hyvä. Potkii vain hetkittäin yhtä kovaa kuin se toinen Aurinko aurinko plaa plaa plaa mutta potkii kuitenkin.
Jotenkin tuli mieleen alkuaikojen Leevi&Leavings. Rakkaani, mennään Aasiaan ja Nina, olen palasina voisi ihan hyvin pudottaa Kadonnut laakso tai Mies joka toi rock'n'rollin Suomeen -levyille ilman sen kummempaa tyylimuutosta. Tämä siis heille, joiden mielestä viileä epädisko En tahdo sinua enää on Leevin paras kappale...
