Kävin eilen Substagessa (paikallinen rock-kellariklubi) Eagle*Seagullin keikalla...en ollut ennen yhtyeestä kuullut mutta esittelynsä ohjelmalehtisissä oli tarpeeksi kiinnostava, droppasivat tarpeeksi kiinnostavia nimiä että päätin sitten käydä tarkistamassa.
Lämpäärinä oli ruotsalainen Friska Viljor joka kuuluu kategoriaan "sympaattiset kitarapop-yhtyeet osa 327". Ei mitenkään erikoinen mutta ihan hauska, parhaimmillaan tuli mieleen joku Sunny Day Real Estate (ja heittivät ihan uskottavan Franz Ferdinand -tyylinkin yhteen kappaleeseen). Pyrkivät myös testaamaan teoriaa että on mahdollista esittää liian monia kappaleita joissa on "lalalalaa"-kertosäe...kyllä näin on.
Se pääesiintyjä, nebraskalainen Eagle*Seagull (emmekö kaikki rakastakin yhtyeitä joiden nimessä on rasittavia välimerkkejä?) edusti hivenen melankolista taidepoppia, Arcade Fire lienee hyvä vertailukohta ja aika ajoin mieleen tuli myös Cure. Luonnehtisin yhtyettä epätasaiseksi: pari biisiä joista pidin paljon, joitain "ihan kivoja" ja joitain aika heikkojakin.
Se alien-kappale (jonka nimeä en tavoittanut) oli hauskan nyrjähtänyttä discoa ja "Your Beauty is a Knife I Turn On My Throat":n (jos tuo ei ole äärimmäinen taidepop-kappalenimi niin mikä sitten) piano oli kaunis, lisäpisteitä myös kaikille poprock-yhtyeille joihin kuuluu viulisti. Suurin heikkous taas oli suhteellisen mitäänsanomaton laulaja joka pärjäsi ihan hyvin niissä menevissä kappaleissa mutta hitaisiin balladeihin ei voimaa riitä. Ai niin, ja se promokuvien tyylikäs "savuinen lounge"-pukeutuminen olisi sopinut tyyliksi myös keikalle...
Yleisarvosanana mukava keikka mutta ei mitenkään ihmeellinen.
