Der junge Herr Kliffa

tätä turhautumisen määrää.. miljuuna asiaa pitäs hoitaa ja kroppa hakkaa vastaan. liika yksinolo ja makaaminen saa mut sekoomaan vaik peruslaiska pelle olenkin. enemmän kyse siit et haluu omast tahdost olla tekemät mitään. alkanu stressaa niin moni asia. maannu himas ja ajatus kulkenu ja bloody hell mitä kaikkee tulee mielee ku on aikaa itselleen. mut jees jees kai kaikki lutviintuu. huomen jo pakko olla tolpillaan. sade onneks hiuka helpottaa, ei masenna niin paljoo lojuu himas. onneks ollu yks kaveri kyydis hetken verran melkee joka päivä. hiuka helpottanu. en tiiä. pitäs mennä (taas kerran) hesaan ens viikol säätää asioi ja hommii, se on niin loputon show et haluisin vaan tuikata kämpän tuleen ja olla murehtimat mitään asioi siel. tavallaan haluisin ottaa kliffan takas kans mun kaa tänne, olis jotai seuraa. ja mua alkanu angstaa kans viimeset viikot täällä koska joudun viettää ne vanhempien luona.. ihan kivaa porukkaa, joo, mut ei enää tän ikäsenä jaksais ihan hirvesti hengaa samas kämpäs hein kaa. alkaa piukottaa niin kovin herkästi. vaik kamarin lattiaremontti edes vissii viel ennen lähtöö. ja siinähän ei hermo mee ku ukkon kaa koittaa saada hommii tehtyy. se on niin perus suomi-jäärä. pitää vaan sulkee korvat ja antaa mennä. sit miettii ittensä ni ei se omena kovin kauas o pudonnu. kaikki mun vanhempien mua ärsyttävät piirteet periytyny muhun, tai sit mä oon vaan oppinu ne. niin tai näin aika tulisesti mennään ku koitetaan iskän kans tehdä mitään tai mutsin kans puhuu mitään. ja koko ajan sitä koittaa ajatella et ne tarkottaa kaikel touhotuksel vaan pelkkää hyvää mulle. voi maailma, vanhemmuus varmaan niin raskasta.. jos kaikki lapset yhtä rasittavii ja vaativii ku minä ni good luck.

tulipa purettuu..

inha vaihe tää kun ei enää oikeestaa kipee eikä jaksais enää vaan maata kotona mut sen verran kuitenki ettei jaksa tehdä mitään.. tylsää. ja sit alkaa ajatukset kulkemaan omia polkujaan. kävin lueskelees blogeja, tuttujen ja tuntemattomien. lähinnä tuntemattomien. tai siis juttu just tää et onko tuntematon jos tietää tyypin ulkonäöltä? mulle tuli pohjaton kaipuu asioihin mitä en oo ees koskaan tuntenu. rakkaan kotimaani maisemat ja juuriltaan lähteneet ihmiset, koti-ikävä ja kodittomuus. huomaan kaikes koko ajan et lähtö lähenee ja mul alkaa häröily päässä kaiken sen suhteen mitä haluan ottaa mukaan, mitä jättää tänne. niin materiaa kuin muutakin. oon ollu turussa nyt taas ungefär 8 viikkoo, tavannu hirvesti uusia ihania ihmisiä, löytäny uudelleen vanhoi tutui ja hutsui, lyhyesti; olis ihanaa jäädä turkuu hetken pidemmäks aikaa. ja olis ihanaa.. hirvee tarve saada vahvistettuu siteit muutamiin suuntiin ennen lähtöö. tavallaan haluis jäädä tänne, tvallaan mikään ei niin suuri haave ku löytää mun elämän tarkotus jostai muualta. os os, life is hard.

mun gaydar ei vissiin ihan kunnossa, ei o koskaa ollu. en tiiä luenko flirtiksi yhden lähestymisen, suht varovaisen mutta intensiivisen. olis kiva. jos ei ni ei.
* * * * * * * *
okei mun on pakko päästä ulos täältä tänään. jos nappaan kunnon mällin nappei ja lähtisin ulos. seura olis tietty ihan kliffa bonus tähän sit viel.

ja tarkennusta tuohon vielä; mä haluisin niin kovasti muutaman ihmisen mukaani täältä, öisen kaskenkadun, portsan kämpän kiviportaat, juntusen.. en haluis jättää tänne yhtään negatiivist asiaa, en selvittämättömii juttui tai potentiaalist kaveria/ystävää. ei mitään poltettua, ei siltaa ei kylää.

nukuin niin huonosti taas. lämpö nousi aika korkeel ja kaveri oli heränny ja peljästyny ku olin taas puhunu unissani. mä vihaan olla kipee, paikat särkee eikä jaksa mitään. ja mua sylettää kans tää hirvee palelun ja hikoilun vuorottelu. mulla ei ees oo mitään nappeja oloo helpottaa ja ulkon sataa.. ja kaiki ne levottomt ihmeunet mitä aina kipeenä näkee.. oi oi, onneks kaveri lupas tulla käymää ja tuomaa nappei ja jaffaa.

mä kipee ja festari jää välii. heräsin yöllä siihen et juttelin kovasti ihmisil ja kuumetta vissii ja kurkku kipee. harmittaa vaan et menee lippu haaskuun.. mut nyt mul ainaki hyvä syy hakee tikkuruokii ja maata himas koko päivä. tai siis pakko maata himas koko päivä. onneks mul hyvää viihdettä kavereilt lainas. jees jees, aamukahvii ja vitamiinit ja särkylääkkeet ja siin sit hoitoon.

huome olis sit ruisrock. ei muuta ku pe-lippu plakkaris, ei jaksa eikä o varaa riekkuu siel sen enempää. eikä ees ihan hirveesti huvita.. nyt siintää mieles vaan berliini ja tukholma syksymmäl. ei ees miu miun lasit -50% tehny vaikutust. en siis oo ostanu mitää, mut kovin pitäs saada ne liput ostettuu rufuksee. tukholma oukkeli doukkeli, lippui ei viel mut vast joulukuus yhtkaik, berliini hiuka enemmä probleemaa. se venue täysin vieras, ellen sit satu kuitenki yhdistämää asioi oikee ja luulen tietäväni mis se on.. hmm. niitten sivut vaan saksaks ja ihan kaikki ei aukee mul vaik jottan kyl. mut se on yks kas motocross meili ja asiat selvii.

ny pitäs alkaa vaappuun kohti aulaa donnan kautta. illast tulos eri kiinnostava (hopefully) ja antoisa. pari kaverii käymäs suomes englannist ja noin muutenki, kliffahan se o ihmisii nähdä. tiä vaik sais uusii tuttavuuksii. mul joku bloody näppy/tulehdus silmäs taas. estää meikkaamisen. tylsyys..

kesä kuluu sutkiin. ruisrock alkaa just ja se meinaa et heinäkuu alussaan. pian elokuu ja yllättävän nopeesti syyskuu ja ennen ku huomaankaan on elokuu 2008. mut kahvila auki taas mikä on niin suurta kliffuutta ettei pysty oikeen muuta ku kiroilemaan. ja mun eiffeltorni lisäänty tukholmassa (mikä on maailman täydellisimpiä kaupunkeja, päätettiin pitää mun läksiäiset tukholmassa. päivä siellä alko kasvaa ja nyt kovin menos viikoks sinne touhuumaan.. ainaki tulis lähdettyy kunnolla) ja nyt korvassa torni ja sen mini me. ja ankkuri. jees jees, kesää ja kivaa.

oon jotenki kummissaa ja samal hiuka ylpee et mun henkinen ikä testin mukaan on 21 vuotta. olisin odottanu hiukan alempaa. hmm.. sain just pakattuu kamat tukholmaa. ei ihan niin vähän mitä olin alkuu ajatellu. ja tein siis ostoslistan mitä mun pitää sit paikan päält hankkii. mikä mua vaivaa? kysees 2 päivän festari-reissu. mut toisaalt luulen ja uskon et jossain toisaalla, ei niin monen korttelin päässä on mukaa lähdös muutaman asten surempi kapsäkki. ja jos vahingos on kuuma tarviiki toiselaisii vaattei ku alkujaa mul mukan. ja jos tapaan vahingos axel fersenin ni kai mul nyt pitää olla hagenin kuva rinnas? mua nyppii ihan hirveesti et oon daijuna jättäny mun kaikelaisii asustei ym paskoi hesaa. mul ei o muuta ku boy londonin rintanappi. ja jotai korviksii (mitkä olin unohtanu pakat mut homma hoidos nyt). voi voi. pridet hesas jää välii mut en o koskaa ollu niin into them. mä niin ylpee itestäni muutenki.

mul siis alushousut ja yks tärkee paita viel kuivuus et pitää huome heittää heti hotellis kuivuu viel. en voinu noitakaa pyykkei pestä ajois mut das ist mun elämä. nii, ja sit en siis ollu myöskää sisäistäny ettei konese tosiaa saa viedä mitää ainei eli mun pakko ottaa eriksee joku väsky kosmetiikkaa ja muuta varten. that sucks. mitä jos mun kassi repee ruumas ja kaik levällää? kuka sit nauraa? en ainakaa minä. pitää vissii teippaa se jotenki jossai.

otank mä viel yhden huivin mukaa..? se ei kyl paina mitää. jos vahingos haluu sit kuitenki käyttää.

okei tolt mä haluisin näyttää.

mä tykkään sateest. mul ihan hentonen flunssan alun tynkä tunne sydämes ja nyt pitäs koittaa levätä ku tukholma kutsu perjantaina. ei haluu millää olla kipee siellä. festarit ja kaikki. mut nii siis sade. tykkään siit. loistava syy vaan maata himas ja kattoo leffoi ja sit toi pieni lentsu-fiilistely viel ni ei tarvi tuntee morkkist ettei tee mitää. okei pakko myöntää et olis kiva jos ei tarvis olla yksin kattoo leffoi. jos sit syksyl löytys tai oikeestaa jonku pitää löytää mut. mul niin paha karma ihastusten suhtee. enkä ihan hirveen nokkelasti tajuu kuka on kallellaa mihinki suuntaa. toisaalta kyl muutaman kerran on kyl heterot "kokeillu kerran" mut ei sekää nyt paljoo nappaa. hiuka vihlasee silti aamul kuulla "kyl mä oon ihan hetero" sillee et okei kuin paska mä oon sit sängys? joo joo.

pieni murhe tuli ku jotenki vast hetke aikaa sit sisäistin et pitäs oikeesti miettii mitä tukholmaa päälle ja mukaa. haluisin niin kovin päästä kevein askelin menee. ihan vaan yhdel laukul. en ota ees mitää kosmetiikkaa mukaa (enpä..) ja ajattelin pärjää yksil kengil ja farkuil. utopia. ei ees oo mahdoton. oon menos seuras mikä arvostaa suuresti vaattei ja kauppoi ja hiuka sillee murhe sydämes et mihi konkaa tää johtaa.. kun (piirre jota arvostan suuresti) voin kuvitella et mua kompataan aika tehokkaasti ostaa se täydellinen harmaa kolleke jos tulee vastaan. järkevyys ja vaatteet harvoin sopii mun pääs samaan lauseeseen.

sain mun luottokortin seivattuu tai siis luottotiedot. siit ihan kiva fiilis. ja must tuli aamul tilanomistaja. kreisi ääs bits. sit krapujuhlii elokuus. viimeks teema oli goottifestarit. mieitn et tänä vuon olis kans joku kliffa teema. "come as your favourite person" mä olisin itteni. tietty.

mä en o koskaan ollu ihan hirveesti runojen perään. kaikki kauniit asiat pitää sanoo musiikin kanssa. ainut (tai siis melkeen ainut) poikkeus on mika waltari. vaikka siin pienesti kliseen leimaa mut mul henk koht siihen liittyy niin paljon muistoja ja asioita etten välitä (kun en muutenkaan välitä. mistään.) yhtä kaikki, Olavi Paavolaiselle omistettu Valtatiet saa aina kylmät väreet menemään ja oikeas mielentilas kyyneleet silmiin. näillä sanoilla, fiksuna ja säyseänä. minä omistan tämän bloggauksen oman elämäni ihmisille, jotka on kadonneet vuosien saatossa.

"Muistatko nuoruutemme kiihkeitä päiviä,
ensimmäisten ulkomaanmatkojen hurmaa,
taivaan jättiläisholvia Euroopan yllä.
Eiffeltornin suihkukaivoa yössä.

Muistatko unelmiemme Metropolista,
väkeväin miesten, raudan ja teräksen maailmaa,
nuorukaisruumiitten ihanaa, ruskeaa välkettä
stadionilla.

Olavi, Olavi, oi meidän nuoruuttamme,
baaripöydän ääressä nauravaa
kukkia siroittavaa,
väreistä, äänistä, auringosta juopunutta!

Ja aivojemme lävitse tulivat kalpeat sanat,
jotka me kirjoitimme nuoruutemme kirjaan.
Miten voikaan rakastaa ja vihata
nuoruuttansa.

Niin me lähdimme kulkemaan eri teitä
kohden miehuuttamme, - kumpikin kohdaltamme
täyttäen käskyä, joka on suurempi meitä,
käskyä: Eteenpäin!

Satakoot tähdet sen yli, mikä on mennyt."

edes saunaa grillaust ja ajattelin jopa ostaa bissee perinteisen vodkan tilalle. onk liian kreisii? ei. jussit vaan kerran vuodes. voidaan sit kavereitten kans porukalla miettiä voiko tästä enää kinkerit pahemmin suomettua. pelse alkaa väsyyn. hyvää juhannusta kaikille.