Näin painajaista lapsuudenkodista, en muista koska viimeksi. Sellaista jossa koetetaan valokatkaisijaa jotta tietäisi näkevänsä unta ja siitä alkaa kauhu. Jotakin on tulossa ja haluaisi herätä muttei pysty ja yrittää huutaa mutta ääntä ei kuulu.
Huoneet olivat kuten ennen, hämärää. Joku nukkui vieraassa sängyssä ja poika ryntäsi kohti ja heräsin.
Usein tuntuu kuin liikaa olisin imenyt itseeni, ymmärtänyt tai ollut ymmärtämättä liian varhain.
Kello oli jo paljon kun nukahdin ja sinä olit vierellä. En kuullut kun hengitit, se on niin pieni ääni mikä sinusta. Huomaan että pelkään rakastua, ottaa vastaan.
Aamuyöstä käänsin lakanan kurtulle ja toivoin että maailma olisi hellempi. Ei se toteutunut. Ääni kellosta vihaisena.
En ole itkenyt aikoihin ja valehtelen heti. Viime viikolla. Mutta se oli hyvä itku, vapauttava. Sellainen paras, kun saa luopua. Vääristä tunteista. Voiko tunteet mikään olla väärä?
Tässä on niin hyvä olla nyt ja vain nyt ja tässä. Istua ja antautua. Olen sillä tiellä tiedätkö. Oikealla. Oikeaa kaistaa, hitaampaa. Ajan ja ajaminen on alkanut olla varmaa. Ohjata tätä. Onni.
Metsässä oli tänään hienoja juttuja. Eka oli se kun kosketti puuta ja se tuntui iholta, röpelöiseltä ja pehmeältä. Sitten on se hiljaisuus joka aina. Se joka vastaa siihen mitä on sisällä, avaa oikeastaan. Tulee kohti ja huutaa niin kovaa että kuulee miten aika valuu.
Huomasin eilen taas pallon pienuuden kun löysin itseni ihmettelemästä kartalla. Ja vastaan käveli menneisyys.
olen harhaillut jossakin kauan. pelkään tarttua kirjoittamiseen, niin kuin joskus ennen. olen väärällä tiellä. katson tuntikausia kun pojat pelaa ulkona palloa, tuuli ikkunassa ja lämpö iholla. osa tätä maisemaa, voin vain olla ja pitkästä aikaa tajuan sen niin syvästi että keuhkot tulee ulos ja tärisenitken onnesta.
kuulen jo veden, meri on äänekäs nyt.
pää kohti totuutta, sana nuolena joka kääntyi
heiluvana nousin tuolilta ja ihmettelin sitä ymmärrystä
en tahdo enää kääntää katsettani
laskea sanojani
Elämäni yksi tärkeimmistä testeistä parin tunnin päästä. Aamusta saakka sydän kurkussa ja keuhkot pihalla. Uskomatonta. Suden suuhun ja mitä kaikkea tulee mieleen miksi ihmistä koetellaan.
Ja aion päästä läpi. Hitaasti mutta varmasti on mun motto.
Millä tämän tottelemattoman kehon saa hallintaan. Hallinnalla?
Kuusi erikoista asiaa itsestäni:
1. Olen aina kuvitellut että minun täytyy olla jotenkin tietyn mallinen, näköinen, oloinen ja ajatuksiltani samanlainen kuin muut.
2. Olen oppimassa eroon tuosta luulosta.
3. Uskon että jonakin päivänä kirjoitan kirjan ja/tai teen sävellyksen.
4. Pelkään toisinaan elämää niin paljon että tärisen.
5. Minulla on järkyttävän suuri tarve helliä ja hoivata lähes kaikkea elävää. Ja vastavuoroisesti saada hellyyttä ja hoivaa. Tosin olen oppinut hillitsemään itseäni.
6. Leikin pikkuautoilla.
Haasteen laitan eteenpäin myöhemmin, nyt on unien vuoro.
Katsopas mitä löytyi. Sitä samaa jota aiemminkin. ja mitä sitten teen. mitä sitten teen. otan rennosti ja odotan.
mutta kyllä sinne muutamia kirjoja jäi. sarjakuvakirjat, pari taidekirjaa, lastenkirjat, kirja kaukaisimmasta maasta jossa olen käynyt. ne on mun sisäiselle lapselle jonka kanssa aion alkaa leikkimään.
siivosin kirjahylly. poistin kirjat hyllystä. aion täyttää sen omilla ajatuksillani.
katsoin vain ympärilleni että jokin tässä huoneessa häiritsee ja huomasin että ajatukset pysähtyi liian usein mun kymmeniin kirjoihin. joten kirjat sängyn alle ja ajattelemaan. nyt odottelen uusia unia.
jes.
Äänimaailma ympärillä on muuttunut. Sama pikkulintu on käynyt parvekkeellani jo monta päivää katsomassa löytyykö pöydältä mitään sillä hetki sitten siinä oli vielä pähkinöitä. Lahjoitin niitä sille siinä uskossa että se on hyvä teko. Niin kuin se onkin.
Laitoin kuvan koirasta pöydälleni ja ajattelin että sitä katsoessani saan voimia sen kauneudesta. Uskomaton kappale luontoa ja se on siinä kuvassa ja kuva on vanginnut sen.
Nauhoitin tänään omia ajatuksiani taas ja olen todennut että se tuntuu ihanalta jutella itsekseen ja nauhoituslaite tuntuu jotenkin tärkeältä ja läheiseltä. Alanko kiintyä itseeni nauhoituslaitteen avulla?