avaruuspäiväkirja

Äänet muuttuneena. Tulin kotiin onnellisena, väsymys painaa polvissa. Taas eräs aikakausi jäämässä taakse, yksi tilinteko edessä. Olen edennyt kohtaan johon äsken vielä oli kovin pitkä aika. Varovaisena asetan silmäni tälle yölle.

Elämä on sarja näitä toistoja joita ihmiset tekevät. Lähellä kosketusta liikkuu tyhjiä tiloja joihin ei ulotu. Mistä ne tulevat? Ajatusten kantamana pääsee irti siitä mitä kutsuu todellisuudeksi, omakseen. Ja kuitenkin se on erilainen kuin tosi jota ei saavuta. Me teemme todellisuuden juuri niin helpoksi tai vaikeaksi kuin uskomme sen todellisuudessa olevan, eikä se kuitenkaan ole sitä. Tosi on aina eri, ulottumattomissa ja sen tavoitteleminen on mahdotonta, sitä ei koskaan todella kykene saavuttamaan. Kuin uni joka alati pakenee.