Varhaiset luonnontieteilijät tulkitsivat eläinten käyttäytymistä omien uskomustensa ja moraalikäsitystensä mukaan, kirjoittaa vapaa tiedetoimittaja Maija Karala Tiede-lehdessä ja Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa. Tällaiset moraaliset painolastit värittävät yhä sitä, kuinka eläinten sukupuolista ja lisääntymiskäyttäytymisestä puhutaan.
Jutussa esitellään elämän sukupuusta ihmiselle niin lähempien kuin etäisempienkin lajien lisääntymiskäyttäytymistä ja sukupuolijärjestelmiä. Eliökunnasta löytyy lintuja, joilla on kolmenlaisia koiraita ja sieniä, joiden sukupuolet lasketaan tuhansissa.
5 kommenttia
human
24.10.2021 10:46
Harmittavaa Hesarille, kun se ei kyennyt esittelemään luonnon "naarasoletettujen" moninaisuutta, vaan paneutui lähinnä vain "miesoletettujen" luonnonhuomaan.
smo
24.10.2021 15:13
Kieltämättä niiltä osin kun pysyttiin binäärisyydessä, tuotiin esiin lähinnä yksityiskohtia, jossa hedelmöittäviä (uroksia) oli useammalla strategialla toimivina ryhminä. Ilmeisesti tällainen moninaisuuden hyödyntäminen on urosten kohdalla verrattomasti yleisempää kuin se, että hedelmöitettäviä sukusoluja tuottavilla (naarailla) on useampia strategioita - koska tähän (naaraiden) ryhmään kuuluvat enemmän tai vähemmän ratkaisevat sen, kuka ja millä strategialla toimiva (uros) pääsee hedelmöittämään. Toisen tarinan arvoinen olisi sitten tuoda esiin moninaisuutta sen suhteen, minkälaisia strategioita jälkeläisten hoivaamisen suhteen on.
Minusta kiinnostavinta on se, että binäärisyys ei lisääntymisen biologiassa ole mikään ainoa vaihtoehto. Juuri sen näen jutun varsinaisena ydinaiheena.
human
24.10.2021 22:31
Luonnossa, monien ihmiseläinten tapaan, monesti se keskeinen asia ei ole suhde, eikä etenkään parisuhde.
Esim. karhuthan eivät koskaan pariudu ja vain törmäävät hetkisen ja karhuperheet ovat aina vain naisten ja lasten elämää.
Samoin norsuilla, joissa laumassa ei ole täysikasvuisi uroksia (urokset liikkuvat urosten laumoissa tai yksikseen) voivat lauman naarasnorsut hyväillä toistensa sukuelimiä.
Linnuilla on sitten romantiikkaakin monessa muodossa. Uudessa-Seelannissakin törmättiin albatrossi-naispariskuntaan, joita lienee muillakin lintulajeilla.
(pingviini-miesparit tuppaavat vain pääsemään uutislööppeihin herkemmin, jopa hlbtiq-medioissakin).
Koirailla tosin on jopa lajien keskinäisiäkin suhteita, esim. eri lajeja edustaneilla mustekaloilla noita on todennettu.
(Ja noh, niitähän sattuu että perheen koirat, kissat, kanit, ... saattavat paneskelle toisiaankin, sukupuolesta riippumattakin - It's just sex. Tai no, niillä saattaa kyllä olla aikuisinakin varsin lämminhenkinen elämänsuhde toisiinsa.).
human
24.10.2021 22:44
"varhaiset luonnontieteilijät tulkitsivat eläinten käyttäytymistä omien uskomustensa ja moraalikäsitystensä mukaan"
Varhaisella tuossa ei pidä ymmärtää suinkaan ns. luonnonkansoja, joilla on ollut parempaa, monipuolisempaa havaintopohjaista ymmärrystä luonnon moninaisuudesta, kun mitä luonnottomiin (humpuukiukkelijumalaisiin) uskomuksiin uskottelemaan sortuneilla "luonnontieteilijöillä" taannoin (tai Jkl yliopiston proffa Puolimatkalla yms).
Ymmärrystä on hyvä olla toki siitäkin, että sekä seksuaalisuuden toteuttaminen että tunnetasoasiat ovat kummatkin kemiaa, yhdistettyinä hermoaistimustoimintoihin.
Luonnolla on ollut miljoonia vuosia aikaa kehittyä vaikka minkälaisiksi elämän asioiksi. Ja ihan helvetin hyvä niin.
human
24.10.2021 23:05
Täplähyeenoillahan sukupuoli-asetelmat ovat liki kääntäen toiset kuin ihmiseläimillä.
Täplähyeenanaaraat ovat fyysisesti kookkaampia ja vahvempia kuin urokset ja myös agressiivisempia kuin urokset. Täplähyeenoilla naaraat ovat eturintamassa silloin kuin tarve vaatii. Täplähyeenoilla naaraat dominoivat sekä seksielämää että yhteisöelämää muutenkin. Hallitsevat täplähyeenanaaraat myös domina-seksuaalisesti "osoittavat kaapin paikkaa" muita naaraita kohtaan.
Toki myös leijonilla seksielämä on erittäinkin suostumuspohjaista, sillä leijonanaaraita eivät urokset pääse "painamaan", elleivät naaraat ole sillä mielellä.
Leijonayhteisöissähän naaraat kantavat suurelta osin päävastuun myös saaliinmetsästyksestä.