Julkinen keskustelu, polarisaatio ja tilastot

Mediatutkimuksesta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen kirjoittaa Iltalehdessä, että mielipide-erojen kärjistyminen koko yhteiskunnan tasolla on harhaluulo. Rahkonen peräänkuuluttaa nykyistä enemmän tilastotieteellistä näkökulmaa julkiseen keskusteluun. Hänen mukaansa Suomessa mielipide-erot eivät ole kärjistyneet, vaan puhe ”ääripäistä” on pitkälti angloamerikkalaisesta identiteettipolitikoinnista peräisin olevaa tuontitavaraa.

Rahkonen vetoaa näkemyksessään tilastolliseen dataan todetessaan, että kansalaisten käsitykset ovat lähestyneet toisiaan; arvot ovat yleisesti pehmentyneet ja liberalisoituneet. Hän mainitsee sosiaalisen median alustat Instagramin ja Facebookin, joiden keskusteluja seuratessa saattaa muodostua kokemus negatiivisesta, jopa vihamielisestä keskusteluilmapiiristä. Noista alustoista ensimmäistä käyttää kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista ja jälkimmäistäkin hieman yli puolet.

- Sosiaalista mediaa seuraamalla ei saada luotettavaa tai edustavaa kuvaa väestön mielipiteistä. Sosiaalisen median toimintalogiikka suosii kärjistettyjä ja yksinkertaistettuja sisältöjä.

Rahkosen mukaan tilastotietojen postaaminen somekeskusteluun on omiaan hiljentämään keskustelua - ne kun vähäisesti hätkäyttävinä rauhoittavat algoritmeja, jotka suosivat kärjistettyjä ja yksinkertaistettuja sisältöjä.

Rahkonen ottaa esiin myös muodikaana pitämänsä puheen ”totuudenjälkeisestä ajasta” ja ”vaihtoehtoisista faktoista”. Se on hänen mukaansa hämärtänyt mielipiteiden ja tosiasioiden välistä eroa ja johtanut siihen, että joskus jopa mielipiteisiin vaaditaan lähteitä. Rahkonen muistuttaa, että faktojen mainitseminen ei tarkoita välttämättä sitä, että henkilö ottaisi kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla.

- Faktat ovat vasta keskustelun lähtökohta. Samoista faktoista voidaan päätyä erilaisiin mielipiteisiin.

Rahkonen ottaa vielä esiin sen, että esimerkiksi vähemmistöjen asema on parantunut.

- Ei siitä ole kovinkaan kauan, kun esimerkiksi homot ja lesbot joutuivat olemaan kaapissa. Nykyisin monien vähemmistöjen asema on kiistatta parantunut.

Tilastotieteellinenkin näkökulma voi olla harhaanjohtavaa

Tilastollinen näkökulmakin voi olla harhaanjohtava ja antaa keskustelun argumenteille suorastaan pseudotieteellisen "tukijalan". Yksi esimerkki on juuri Taloustutkimuksen toteuttama kyselytutkimus, jonka se teki Aito avioliitto ry:n tilauksesta.

Taloustutkimus kysyi syyskuussa 2020 kaksi translakiuudistusta sivuavaa kysymystä. Kokonaisuudessaan syntyy kuva, jossa Taloustutkimus on ottanut tehtävän vastaan ja kritiikittä antanut tilaajan rakentamien "olkiukkojen" ja "keppihevosten" mennä läpi. Siinä laadunvarmistuksen voi katsoa pettäneen pahan kerran: termin "sukupuolenvaihto" hyväksyminen on osoitus asiantuntemattomuudesta, aiheen taustoittaminen puuttui täysin ja kysymyksenasettelu johti harhaan. Kyselyn lähtökohta oli juuri sellainen asetelma, jollaisena Aito avioliitto ry on pyrkinyt tuomaan translakiuudistusta esiin - vaikka translakiuudistuksella nimenomaan ei pyritä muuttamaan kyseisiä asioita.