Kesäpojan kommentti kaipuusta sopi hyvin siihen tunnelmaan, mikä oli, kun katseli lähteviä lentokoneita (taisivat olla B737 ja MD-90, vaikea aivan varmaksi sanoa kaukaa katsottuna) ja mietti, minne ne olivat matkalla.
Mutta samaan aikaan jäimme kollegani kanssa miettimään, millaisina ihmisinä matkustajat näkevät meidät, lentoemännät ja stuertit. Olemmeko me edelleen sellaisia "korkeampia olentoja", kuin millaisina me näimme heidät ollessamme pieniä. Jollain tavalla samanlaisia, kuin millaisina sairaanhoitajat on nähty - hieman etäisinä, mutta alati herttaisina ja kauniina. :)
Olen tehnyt tätä työtä nyt noin kolme ja puoli vuotta. Ja sinä aikana tehnyt tätä työtä neljässä eri yhtiössä, mutta kertaakaan en ole tinkinyt omasta huolitellusta ulkoasustani töihin lähtiessäni. :) Joskus on tullut silitettyä paitaa vielä kamalassa kiireessä juuri ennen lähtöä, kun se on unohtunut, palattua ratikkapysäkiltä hakemaan kelloa (ja lisäämään EdT:tä, kun on joutunut juoksemaan ehtiäkseen hakea sen) ja niin edelleen - mutta matkustajien edessä olen aina ollut "immaculately groomed". :)
Ja kyllä, meillä on syymme pitää niitä mustia nahkahanskoja. ;)
