Der junge Herr Kliffa

mun kaveri flippailee.oltii eile ajelees taas illal ja puhuu ihmisist. se on hauskaa puuhaa, ajelu ja hengailu. aina autos pitää syödä koska se vaan kuullu mein juttuu. eile maistettii kans uusii vichyi. tai siis olvin kevyt olo mis messis sitruunamhuu. ist gut. ja sama oli se toinen vichy mihi on lisäty kalsiumii. mullaha on sillee kroonine tarve pitää luusto kunnos ja varmistaa etei tu mitää klappii. nyt en o ehtiny käymää salil pitkä aikaa mut se pitäs polkasta käyntii ku elämäs alkaa olee hiuka kondikses asiat.ja ku on se kliffa jamppaa nyt kulmil pyöriis bni olisha se kiva et kaveri olis nätti ja toien pitäs kans. tai pitäähä se. se o iha liekeis must, ja miks ei olis. i'm a catch.

oon pistelly työhakemuksii menee eri suuntii, nythä ei o tietty mistää kuulunu mitää. mul on olu tää issue mieles et mis sitä isäntä haluu asuu aj kyl se siit alkaa selkiintyy. mua vaan korpee monet asiat, esim. hesas kämppien hinnat jne, ja toisaalta ku mua on alkanu taas nostaa päätää se hesa. tavallaanhan mun tekis mieli sinne muutta takas ku kaik haavat ym ok jo ja exä muuttanu pois sielt ettei tarvi pelätä et törmä siih mut sit taas.. hesa on hesa, been there done that, ei se lopulta o ihan nii upee kauopunki ku monet (hesalaiset) luulee. mut mene ja tiedä, olis siel enemä duuni varmaa tarjol. mun kaveri piti mul hirveet luennot (tai no, "kaveri".. tyyppi kuka tunkenu kaveripiirii knst kukaa i tykkää) et mun pitäs olla mun exän kaa tekemisis. miks? men tajuu, oikeesti. jos tää o kmul hyvä tapa diilaa asian kans et moi ja ei soitella ni mikä siin mättää? jos joillan menee iha ok hommat et ollaa yhteyksis ja käydää lunssisl fine, so be it, mut ei mun tarvi omaa mielentarveyt uhrata et joku pelle jossa on tyyttis. ihmiset niin tyhmii välil.

mut happy happy, beibe tulee huome ja.. mua kyrsii hiuka et eile duunis pyöri kaks aved kutsuu johonki horrorii sedun mestaa mut siel olis ollu ilmast huikkaa ja safkaa ja olis ollu vil mun syndenä ja kutsut hävis ja meni roskii vissii.. et voi perse. täytyy sit vaa juoda moettii. se yks ero meis, must moetti parast ja beibe tykkää taittingerist. ei nyt suuri ristiriita eikä sellain issue minkä kans ei vois elää mut sit kans se et must Stolichnaya suoraa pakkasest on se way to go ja hänest taas russki standard huonelämpösenä on paras ratkasu. et onhan täs tätä allokkoo mist pitää selvitä. hän juo bissee, mä kuivaa valkkarii (niinku spritzerinä). hän syö kiken vois ja kermas ja mul ongelma tää kroppa et koitan elää rasvattomas ja hiilarittomas todellisuudes. mä hakuisin nukkuu mustis (tai ihan valkasemattomis) puuvillalakanois hän pinkeis satiinilakanois.

mä oon vittu ihn in lööv..

pistin tänää töihi kliffat kengät ku kaveri aikoinaa osti mul. ne ei o ollu jalas yli puolee vuotee, ettei jopa vuotee melkee ja sisso ku jalat on kipeet. mut ne niin hienot et ei haittaa.

hauisin uusii kenkii. oon hiuka kyllästyny kaikkii mun vanhoihi. ja ku niit tennarei ei oikee voi käyttää töis ihan koko ajan. tarvis saada duuni mis mun tehtävä olis vaan.. olla kliffa.

ja pakko mennä töihi. flunssa ei viel kokonaa hoidettu mut minkäs teet. ja maanantai yleensä aika löysä päivä, et eiköhän se siit suju. keskiviikkon tulee beibe moikkaa mua pariks päivää ja se meinaa vaan nakuiluu skumppapullojen keskel. ihan jees ja tervetullu show, kun on ne syndetki viel hollil.

mä oikeen kelannu et miks mä olen töis ja haen töitä mitkä ei oikeen o sillee palkitsevii, ei rahallisesti tai henkisesti, ei millään tasol? ku samal mulla olis hinku saada ostettuu oma kämppä, laittaa se kliffaks ja remppaa musta makkari mikä vaatii sen duunin et saa lainat ym kondiksee ja sit vois houkutella beibee pysyvästi kulmil. ja samal taas.. must tuntuu et olisin tyyttiksmepi jos olis tilanne toine, ettei tarvis säätää ja riidellä niin paljoo, ku sais tehtyy enemmän sitä mitä haluu. dilemma dilemma.. ja sopii kuvaan ku maanantai ja pitää palata arkeen..

mun nukkumine alkanu oleen taas enemmän konseptuaalist. en saa nukuttuu ellei o taustahälyy, herään puol kuuden mais ja sit zoomailen maailmaa läppärin kajos ja juon 5 kuppii kahvii. mut ei ees väsytä sen kummemmin. tilanne sillee et oon alkanu hyväksyy tänhetkisen tilanteen (liian hyvin) ja sopeutuu siihe (turhan helposti) ja alan olee hiuka apaattine ja apea (taas).

mä päädyin siihe et mä oon hyvä.

rokkihomo listas biisei ku kaveri oli haastanu sen ja mun täytyy sanoo et mäkään en o koskaa kestäny kuunnella sitä bloody lumiukkoo. must se leffaki ku tulee joulusi on vaan niin ajan haaskaust. ja jos oon ihan rehti ni en o varmaa koskaa ees kattonu sitä kokonaa. mut täytyy kyl kertoo kans etten vois ikinä kuunnella yhtänn nightwishii tai tarjaa hakkaamat päätäni pirenil, terävil esineil. okei se on ihan hauska juutuubis se animaatio nightwishist, väärinkuullut sanat ym.. eh he he.

mut mullahan on tää juttu monii artsui kohtaa ja musiikkii. koko genre, niin sanottu r'n'b on niin omg ja wtf, samaa settii menee mul rap ja hip hop + jazz mitä en vaa kestä yhtään. tai no, en kestä yhtää. muutama biisi vaan kolisee nii et sattuu, mut ne on vaan aika tosi satunnaisii sit. muutamii kotimaisii artsui en .. luen aina haastattelut jos ja kun törmään lehdis ja aina se on sellast rankasuu.. ku mietin aina et onk se sillee hyvin ja huolel rakennettu parodia, et ei ollakaa tosissaa.. jos näin on ni mun täytyy rispektaa sitä tyyppii ja taustavoimii ihan sikana mut kun mutkun.. suomes hiuka tapana alleviivata kaikki ironia ja pasodia et varmaan_kaikki_tajuaa mite hauskaa ja nokkelaa possee me ollaa. muutenki se tuntuu kyl et aika tosissaa ihmiset menee eteenpäi..

mua kans hirveest ärsyttää muutamat artsut niitten imagon takii, ku ollaan niin läpinäkyvää. näit juttui, et omii valintoi. anssi kelan haastiksii en muista yhtää lukeneeni mis se ei jossan välis mainitsis et ku hän on "mustiin pukeutuva kasvissyöjä", von hertzen brossin jamppaa ei o monessakaa kuvas näkyny ilman vesipulloo ja joo joo mahtavaa et ollaa vegee ja absolutistii mut loppupeleis ketä kiinnostaa? ku siit kaikaa vaan niin vahvasti läpi just se et sil ON jotai merkityst, et se ei o vaan oma personal valinta, et sil pitää jotenki koittaa ratsastaa.

mul pari kaverii ku on kasvissyöjii, ei syö lihaa, mut ne ei sano ittees kasvissyöjiks, ne ei me stokka lihatiskil sanoo äänee "yäk". ei koska se on niitte valinta, niil ei o mitää tarvet sellasee. koska se voi olla kans aika loukkaavaa vaikkei se sillaseks o tarkotettu. sama mua henk koht ollu mieles ku pari lepakkokaverii kommentoinu mun homoseksireissui et "hyi". eihän se naisen toosa must mitenkää kiinnostav oo mut mul ei taas tulis mielee mennä kommentoimaa mun kaverin seksi/rakkauselämä et "hyi". seki voi olla aika loukkaavaa. ja toisaalta ku se ei ees oo mulle "hyi", ku en vaan tajuu sitä. siks mul ei ees uskiksii kohtaa nii suurta antipatiaa ku joillai mun kavereil koska mä en vaan tajuu sitä, et on uskos. se on mul jotenki hepreaa. miks sit pitäs välittää siit?

vaik hiuka mua mietityttää jos mccainist tulee pressa ja palinist vara et mitä sit tapahtuu. ja ku täs venäjän kjupees viel ollaa..

toisaal mua haastettii funssaa tänhetkisii biisei mist tykkään. sit just se et ky on syksy ni siin oma fiilikses ja pakottaa tunnustelee et kaikki olis ok. mul on nyt tää semiboyfriend kuka asuu kaukana ja on töissä silee et meil ei vapaat aina kolahda yksii. mut kun treffataa on aina ihanaa ja syksy on aika jeessii aikaa sillee t on joku kenen kaa kyhnää (eli täs alkuhuumas meinaa melkee pelkkää seksii mikä sopii mul ihan fine ku mun exä oli sillee hiuka frigidi).

mun beibe neuloo itellee jumpperii just ja munha pitäs olla kans hirveen kätsy et vaattei, wow, mut en jaksa sillee et alkasin itel oikeen touhuu kaikkee shittii nyt. samaa aikaa syksy, uus suhde, kaikki tää vaatii uutta asuu ja näin, ni mä sit ajattelin et alan neuloo. mulla on sellain neulemummo mikä tekee sellast putkee ku runnoo vaan maammon lanteita. se joku lasten lelu ihan mut tykkään siit putkest mitä se puskee. ainoo mikä mua hämää on et miks sen mammon pitää paskoo se neulos? eik sitä olis voina laittaa tulee mistää muualt ulos?

mutta vain tietyillä ehdoilla laulaa ismo. miks mua jaksaa kiinnostaa niin kovasti valaat? aamul tuli dokkari ja ne vaan niin kliffoi elukoi. ja melkee tapetu sukupuuttoo. raasut.

mähän en syö kalaa ja lihaakin harvoin, enempi sillee kasviksii ja sit koitan kompaa kotimaisuut ja kaikkee, et sillee wannabehyväjätkä mut ku a)mullahan ei riitä aina usko et kotimaisena mainostettu liha esim olis vältsyy kotimaist ja b)mä ymppään naamaani niin paljon kosmetiikkaa et en tiä kui pal se sit tasapainottaa mun ekologist jalanjälkee. mut valait ei sais must tappaa, eikä rakentaa delfinaarioi. turkikset ihan perseest vaik mun takkii varten 7 poroo heitti henkes.

olenko hyvä vai paha?

mä oon runsaan 3 vuoskymmentä vaappunu tääl. on ollu ylämäkee ja alamäkee, kreisii shittii tullu vastaa ja ollu kivaa miestä ja miestä ku on meinannu vetää mun kaverei turpii ku luullu et meil pelii. kaik o jotenki jättäny jälkes muhun ja mun tapaan olla miesten kaa tai siis yleensäki seukata ja sillee. mullahan on hirmu tarve olla .. tai ei mul o siis tarvet olla vaan jonkun kans ku mul olis hirvee hinku tavata joku kliffa jamppa ku lempis mua ihan sillee.. for real. ja sit samaan aikaan on tää issue et mähän oon tosiaa sen 3 vuosikymment vaappunu tääl, ollu kiimasempaa aikaa ja sit sitä selibaattii ja kaik o ollu ihan ok.

nyt mä oon tavannu kliffan jampan. se on nätti ja hauska, kovin kiimanen ja diggaa must ihan hirveest. eli win-win. mut mikä tää mun oma pää sit on? mehän ei ees sillee seukata viel, kunhan tapaillaa. ja silti molemmat on sillee et ei täs kuitenkaa ihan sinkkunakaa enä olla. nii, tä mun pää. mullahan on nyt röyhkeet pelot ja angstit pääs et tää joku kosminen pila, joku läpänderi et mul ei oikeest voi mennä näin putkee. koko ajan odottaa et tulee tekstari "sori, moi. älä soita, en vastaa" tai et ei vaan enää tuu ees sitä tekstarii. onk se vaan sit sitä et on niin kyrpiintyny näihin miehii ettei tosissaa usko et mitää oikeesti vois tapahtuu, et odottaa vaan koska tulee turpii? ku sit mua alkanu pelottaa et mitä jos mä ite lietson sen tilanteen sellaseks? et teen akiken just niin päi vittuu et jamppa takuuvarmasti lähtee? et voin sit tyyttiksenä maata kavereitte naveta lattial ja vetää viinaa ja kullaa vaan päässäni "i told you so, i told you so".

onk mahollist et tällasel vanhal jarrullaki vois olla iha realistiset zäänssit saada ihan sillee oikee parisuhde? et mitä jos tä ei ookaa pelkkää fuulaa.. ja sit mietin et onk se kans nyt näin arpinen herra enää kui validii matskuu markkinoil?

me ollaa itse asias molemmat hiuka samal taval.. tai atellaa samoon, molemmil vissii arvet aika kipeet ja molemmat spennaa tilannet ja epäilee. ja molemmat tuntee olos vaan niin hyväks ja turvalliseks ku ollaan vierekkäi. ja molemmat tuntuu miettivän tulevaisuut sillee.. ei yksin enää. eikä me ees seurustella..

mut vittu on ihanaa olla ihastunu..