ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Oma elämä > Missä akateemiset miehet luuraavat?

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
Delikanli Vastaa1 / 45 
10.10.2010, 14:28 Moi,

yliopisto-opiskelijana tuntuu kovasti siltä, että valtaosa opiskelijahomoista on a) joko täysin kaapissa tai b) prideihmisiä. Netin seuranhakusivustoilta löytää aniharvoin akateemisia ihmisiä,
joiden mielessä liikkuu muukin kuin seksi tai juominen.

Tiedän, että kysymys on vähän kuin elämän tarkoitusta kysyisi, mutta onko kenelläkään vinkkejä missä voi törmätä / olette törmänneet kunnianhimoisiin, akateemisiin miehiin.

Pahoittelen voih-mistä-löytää-viestiä, mutta tunnen oloni toiveikkaaksi!
Ylös
Nermal Vastaa2 / 45 
11.10.2010, 11:50
Viestiä on muokattu
Eiköhän ne akateemiset miehet käytä ihan samoja seuranhakukanavia kuin muutkin. Mistä ihmeestä tiedät, ovatko netin seuranhakusivustoilla seuraa etsivät miehet akateemisia vai ei? Harva siellä koulutuksestaan kertoo tai cv:tä esittelee.

Kysymyksen vierestä menee, mutta täytyy todeta, että makuja on monenlaisia. Olen törmännyt kunnianhimoisiin, akateemisiin miehiin yliopistojen luentosaleissa, enkä pitänyt näkemästäni. Besserwissereitä, jotka luulevat olevansa sivistyneistöä ja eliittiä, vaikka ainakin omien kokemuksieni perusteella jo lukiokin oli paljon vaativampi opinahjo kuin yliopisto. Lukiossa piti ajatella, yliopistossa pärjää raa'alla työnteolla ja suurten linjojen omaksumisella. Jos kuitenkin uskot, että akateemisuus on avain onnelliseen parisuhteeseen, niin kannattaahan sitä kokeilla.
Ylös
Public eye Vastaa3 / 45 
11.10.2010, 13:04 Millainen on prideihminen?
Ylös
Aboa Vastaa4 / 45 
11.10.2010, 17:09 Minä, Pridessä viihtymätön turkulainen, löysin oman Pridessä viihtymättömän helsinkiläisen akateemikkoni Kuopion Pridestä 2001.
Ylös
Riquman1990 Vastaa5 / 45 
11.10.2010, 21:38 "Millainen on prideihminen?"

Prideihminen tykkää roikkuu Pridessa ja mainostaa olemistaan joka paikassa, pukeutuu myös hassusti.
Ylös
vaeltaja2006 Vastaa6 / 45 
11.10.2010, 22:04 >>Prideihminen tykkää roikkuu Pridessa

Pride on kerran vuodessa. Siinä onkin roikkumista koko päiväksi. Mitäs se muun osan vuotta tekee? Ai niin, mainostaa olemistaan joka paikassa.

Olen minäkin tavannut ihmisen, joka sanoi, että hän voi seurustella vain akateemisen ihmisen kanssa. Yhden sortin fetissi.
Ylös
Riquman1990 Vastaa7 / 45 
11.10.2010, 22:36 Sitähän se on, mainostamista, Pride nimittäin.

En mäkään tajuu, miks niin monet akateemiset on kiinnostunu vaan akateemisista. Varsinkin yliopisto-opiskelijat on sellasii, jotka haluu akateemisen poikaystävän, mut sit kun nää besserwisserit siirtyy työelämään, ne tajuu, ettei ne oo mitään muuta ku tavallisii oman alansa työntekijöitä, joita käsketään ja pompotellaan ku potkupalloo. Ei se koulutusta kato, ketä pompotellaan.
Ylös
Delikanli Vastaa8 / 45 
11.10.2010, 23:09
Viestiä on muokattu
Mistä ihmeestä tiedät, ovatko netin seuranhakusivustoilla seuraa etsivät miehet akateemisia vai ei?

Hyvä kysymys. Omat etsimiseni ovat tietysti otokseltaan hyvin rajallisia mutta suurin osa, joihin olen törmännyt, ovat olleet työelämässä matalan koulutustason töissä. (Huomioon tulee ottaa myös tosin se fakta, että kaikki ikäiseni töissä käyvät eivät ole vielä välttämättä edes ehtineet aloittaa opiskelua!)

--

Toki osa yliopistoihmisistä osaa olla tavattoman ylpeitä tietämättömyydestään - eivät onneksi kuitenkaan aivan kaikki. Akateemisen miehen etsimisen taustalla on ajatus myös toisen työn kiinnostavuudesta. Palan halusta kuulla myös hänenkin aikaansaannoksistaan. Tietysti muutkin aktiviteetit voivat myös olla valtavan kiinnostavia, mutta ainakin tällä hetkellä työelämä tuntuu itselleni tärkeimmältä. Siksi myös haen sitä muilta.

Mitä lukion ja yliopiston vaativuuteen tulee, olen osin samaa mieltä. Sekä lukio että yliopisto antavat mahdollisuuden käsittämättömään koikkelehtimiseen, omien vahvuuksien hyödyntämiseen sekä, aina silloin tällöin, uuden oppimiseen. Luontainen lahjakkuus on sinänsä hieno asia, mutta itse kyllä arvostan raakaa työntekoa paljon enemmän. Samalla tavalla voi mielestäni ajatella myös kauneudesta: voiko omasta kauneudestaan olla ylpeä?

Ajattelun määrästä vielä: stimuloiva opettaja saa opiskelijan ajattelemaan oli se sitten lukiossa tai yliopistossa. Mikäli tällaisia opettajia ei ole tarjolla on täysin mahdollista kehittää omia, itselleen parhaiten sopivia oppimismenetelmiä. Joustavuus on hieno asia.

--

Prideihmisellä tarkoitin tässä yhteydessä ihmistä, joka osallistuu aktiivisesti GLBT-toimintaan ja on tavoitettavissa esimerkiksi yliopistojen ko. ryhmille tarkoitettujen yhdistysten tapaamisista. En saata uskoa, että kymmenien tuhansien ihmisten joukosta ainoastaan kourallinen on homoja. Suuri osa muista eivät varmaankaan ole vielä täysin sinut itsensä kanssa ja siksi kaapissa - mutta kyllä siihen väliinkin melkoinen määrä putoaa. Heitä yritän tavoittaa.

--

Lisään vielä, ettei akateemisuus ole mikään pakkomielle. Hurjan taitavat ja määrätietoiset ihmiset, oli kyse sitten urheilijasta, muusikosta tai vaikka ohjelmoijasta, ovat kaikki kiinnostavia. Otsikointia olisi siis voinut miettiä hieman tarkemmin.
Ylös
Hapatus Vastaa9 / 45 
12.10.2010, 18:00 Hyvin harvat yliopistojen vinokasjärjestöjen tapahtumista ovat mitään näyttävän esiintymisen valmistelua sateenkaaren värisiä ilmapalloja puhaltelemalla. Enimmäkseen pikemminkin sarjaa "tylsääkin rauhallisempi teeilta". Niissä kävijöistä myös suurin osa on aika hiljaisia, ellei peräti ujoja, ihmisiä. Kannattaa käydä kokeeksi paikan päällä.

Eikö se muuten sitä paitsi ole jo määritelmällisestikin mahdotonta tavata sellaisia vinokkaita, jotka eivät koskaan käy missään kaltaisilleen tarkoitetuissa tilaisuuksissa eivätkä ikinä uskalla näyttää ei-heteroa suuntautumistaan mitenkään ja kenellekään?
Ylös
Pax Vastaa10 / 45 
13.10.2010, 15:25
Viestiä on muokattu
Kirjastoissa.
Ylös
Aboa Vastaa11 / 45 
14.10.2010, 09:14 Minä en ymmärrä, mitä erikoisen pahaa on siinä, että joku erehtyi toivomaan kumppaniltaan akateemista koulutusta. Kukaan ei älähdä, jos joku tunnustaa haaveilevansa tummasta tai vaaleasta, pitkästä, pätkästä, pulleasta, topista tai bottomista, nuoresta tai vanhemmasta, mutta kun unelmointi kohdistuu koulutukseen, löytyy hämmästelijöitä.

Eikös nyt jokainen saa haluta ihan sellaista, mitä itse tahtoo? Ja jos kriteerit ovat liian tiukat, kyllä maailma ne aikaa myöten korjaa.
Ylös
Nermal Vastaa12 / 45 
14.10.2010, 09:39 Aboa, ainakin omalta osaltani ärsytyskynnystä nostaa se, että akateemisuuden arvostus kalskahtaa tietynlaiselta elitismiltä, mikä sotii kovasti omaa arvomaailmaani vastaan. Näen tässä hieman samanlaista asetelmaa kuin vaikkapa eräässä tutussa lääkäriperheessä, jossa vanhemmat vaativat että lastensa on oltava parasta a-luokkaa, siis akateemisesti koulutettuja. Monet akateemiset ihmiset ovat kautta aikain olleet kovin omanarvontuntoisia, mitä minun on vaikea ymmärtää, koska minut on kasvatettu nöyräksi.

Sinällään toki on aivan ok, että jollakulla muulla on erilainen arvomaailma, mutta ajattelin että tässä keskustelussa voisi olla sijaa omalle hämmästyksellenikin.
Ylös
Public eye Vastaa13 / 45 
14.10.2010, 09:42 Niin, fetissinsä kullakin ja jokainen tulkoon omalla uskollaan autuaaksi.

Muistan itse, kuinka opiskeluaikana ajattelin, että minulla ja korkeakoulutasoa alemmissa oppilaitoksissa opiskelevilla tai peräti koulun penkiltä suoraan työelämään siirtyneillä ei olisi eikä voisi olla mitään yhteistä. Mistä niiden kanssa voi edes keskustella?

Työelämään siirryttyäni tuo ero kummasti vähitellen hälveni. Huomasin, että ihmisen koulutustausta ja ns. fiksuus eivät yllättäen korreloikaan niin vahvasti. Tähän ikään olen jo tajunnut, että sillä ei ole paskankaan väliä.

Ns. akateemisissa on aivan uskomattomia juntteja, jotka luulevat tietävänsä kaikesta kaiken mutta eivät itse asiassa ymmärrä tosielämästä höykäsen pöläystä. Itselleen käsityöammatin opiskelleilla tai koko ikänsä hanttihommia paiskineilla taas voi olla mitä avarin käsitys maailmasta ja yhteiskunnasta sekä taito tuoda ajatuksensa esille sekä kuunnella myös muiden mielipiteitä.

Ja yllätys yllätys, koulutustaso tai oppiarvo eivät automaattisesti merkitsekään, että koko maailma on auki ja uraputki imaisee tuota pikaa mukaansa. Monille tämän tosiasian tajuaminen on suureksi siunaukseksi. Rohkenen väittää että elämästä oppii paljon enemmän elämällä sitä monipuolisesti ja suunnittelemalla omaa tulevaisuuttaan ja omia puitteitaan enemmänkin jalat maassa kuin pää pilvissä. Harvan pituus riittää siihen, että kumpikin näistä olomuodoista toteutuisi.

Mutta toki omat haaveensa ja fetissinsä saa pitää. On kuitenkin hyvä muistaa, että nyt epätodennäköisiltä tuntuvien mahdollisuuksien sulkeminen pois ehdottomasti ja lopullisesti estää myös kaiken kehityksen ja uusiutumisen. Ihminen jumiutuu omiin kaavoihinsa oman, itse rakennetun aitauksensa sisäpuolelle eikä tajua, että ulkopuolelle jää koko maailma.
Ylös
Aboa Vastaa14 / 45 
14.10.2010, 10:27 Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kaikenlaisia hiihtäjiä kanssaeläjiin mahtuu, sekä ammatillisen koulutuksen hankkineisiin että akateemisiin. Itse en ole koskaan isommin ollut kiinnostunut niinkään ihmisen koulutuksesta kuin ihmisestä itsestään, ja neljästä pitkästä ihmissuhteestani kahdella on ollut akateeminen loppututkinto, yhdellä ammatillinen ja yksi ei ollut opiskellut peruskoulun jälkeen mitään.

Pointtinani oli ennemminkin se, että jos nyt joku itselleen tahtoo saada vaikkapa tietyn koulutuksen omaavan miehen, tarvitseeko muiden heti huutaa, että väärin valittu? Jos joku pitää tärkeänä tarkastaa CV:n ja maisterinpaperit heti ensi treffeillä, kai se on hänen oma asiansa. Mitäs se meille muille kuuluu?
Ylös
Nermal Vastaa15 / 45 
14.10.2010, 10:45 Kuuluuhan se. Maailmaa pitää parantaa kunnes kaikki uskovat, että juuri Minun näkemykseni ja arvomaailmani on se ainoa oikea :)
Ylös
Codpiece Vastaa16 / 45 
15.10.2010, 12:57
Viestiä on muokattu
Delikanli, sinulla on hivenen omituinen käsitys yliopistojen HLBT-järjestöistä ja niissä käyvistä ihmisistä. :)

Komppaan Hapatusta. Väitänpä, että oman yliopistosi järjestö on helpoin ja paras vaihtoehto. Ideahan koko järjestötoiminnassa on se, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat opiskelijat saavat mahdollisuuden tavata muita kaltaisiaan rennossa ja mukavassa ympäistössä.

Omassa järjestössäni tapaamiset todellakin koostuvat lähinnä jutustelusta ja teen ryystämisestä, ja niissä käyvät ovat suurimmaksi osaksi harvinaisen tavallisia ihmisiä. Kaikkeen toimintaan ei ole pakko osallistua eikä kukaan edes oleta sitä, eikä keltään todellakaan edellytetä minkäänlaista poliittista aktivismia. Pridet ja vastaavat ovat sivuosassa eivätkä kaikki ymmärrettävistä syistä edes jaksa/halua osallistua. Toisaalta halukkaat voivat löytää järjestöstä kaveriporukan, jonka kanssa mennä Prideen ja muihinkin tapahtumiin.

Kehotan käymään muutamassa tapaamisessa, todennäköisesti yllätyt.
Ylös
JesseJones Vastaa17 / 45 
16.10.2010, 21:24 Kokemusteni mukaan akateemiset ovat vähän ahkerampia kuin muut ja vähemmän koulutetun puoliskon laiskuus voi alkaa tökkimään pitemmän päälle.

Lisäksi, riippuen koulutussuunnasta, akateemiset ovat älykkäämpiä kuin muut. Ihmiset eivät yleensä tule toimeen muiden kanssa, kun älykkyysosamäärä poikkeaa yhden standardipoikkeaman verran.

Ahkera ja älykäs voi toki olla pönttö. Kyllä me yliopistolla puhuttiin selän takana, kuka opiskelukavereista on tyhmä. Ja myöhemmin työelämässä: "Ei siellä voi olla kovin vaikeaa kun sekin pärjää".

Edes tohtorin tutkinto ei saa kaikkien aivosoluja liikkeelle. Pahimpia ovat tietenkin 1. vuosikurssin opiskelijat.

Älykkäimmät ovat teknillisessä korkeakoulussa, sitten tulee yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen, oikeustieteellinen, kauppakorkea ja yliopiston rupusakki. Pohjimmaisena taitavat olla taiteilijat ja lastentarhurit (näitä koulutetaan yliopistossa!). Periaatteessa ammattiin valmistavassa koulutuksessa on sentään yritystä eli lääkärit ja kielten opiskelijat ovat useimmiten ihan ok, vaikkeivat mitään ruudinkeksijöitä olekaan. Nykyään merkittävän osan lääketieteen tutkimuksesta tekevät muut kuin lääketiedettä opiskelleet. Vastaava tilanne on mm. yhteiskuntatieteissä ja psykologiassa.

"mutta onko kenelläkään vinkkejä missä voi törmätä / olette törmänneet kunnianhimoisiin, akateemisiin miehiin."

Millaista narsismia ja neuroottisuutta kuka nyt sitten tarkoittaakaan kunnianhimolla. Opiskelijapiireissä, ja kaikki miehet, joilla ei ole tyttöystävää, ovat vapaata riistaa, joita voi vikitellä juomaan tuopillisen tai elokuviin tai kämpille. Siinä tutustuu myös mukaviin heteromiehin. Kerran tosin sattui sellainen kummallinen tapaus, joka oli ilmeisesti seurustellut jo vuosia naisen kanssa, muttei vaan ollut koskaan kertonut asiasta - LOL. Opiskelijoiden harrastuspiirit ovat myös hyvä kanava, kunhan niissä ei ole pelkästään tyttöjä.

Sitten kun tapaat niitä opiskelijahomoja niin sitten ne ongelmat vasta alkavatkin: yksi on lutka ja toinen sietämätön neiti.
Ylös
Riquman1990 Vastaa18 / 45 
17.10.2010, 00:12 Huh huh, mitä ylimielisyyttää JesseJonesilta.

Kenenkään ahkeruus ei riipu koulutuksesta. Se amiksen käyny putkimies on monesti paljon ahkerampi ku yliopiston kampuksella 15 vuotta päämäärättömänä haahuileva latten litkijä. Sitä vähemmän koulutettuu puolisoo voi pikku hiljaa alkaa tympiin toisen ikuinen opiskelu ja kolmevitoseks kestävä laiska opiskelijaelämä. Tai toisen ylimielisyys.

Toi JesseJonesin heitto lääkisopiskelijoista lähinnä huvitti mua: ko. nimimerkki varmaa ite osaa hoitaa ne sairaat ja leikata esim. sydänkohtauspotilaat.

Mistä noita oikein tulee? Käsittämätöntä typeryyttä...
Ylös
Rokkihomo Vastaa19 / 45 
17.10.2010, 13:20 Pohdintana otsikon kysymykseen:
Useampia heistä ehkä seuraa näitä keskusteluja, mutta tuskin kauhean moni jaksaa tällaisiin keskusteluihin kommentoida.
Onnea etsinnälle kumminkin.
Ylös
Terhola Vastaa20 / 45 
18.10.2010, 16:21 Tässäkin asiassa uskon puoliskojen toisiaan täydentävyyteen. Jos oikeasti suhtautuu ympäristöönsä avoimesti ja uskaltaa tutustua itse ihmiseen kaiken toisarvoisen sijaan, saattaa rakastua olennaisimpaan kumppanissaan, eikä ulkoisiin tekijöihin/statukseen. Tämän olen huomannut kantapään kautta, mutta onneksi en liian myöhään, sillä elämää on yhä jäljellä :)
Ylös
Herz Vastaa21 / 45 
18.10.2010, 22:39 "Lisäksi, riippuen koulutussuunnasta, akateemiset ovat älykkäämpiä kuin muut. Ihmiset eivät yleensä tule toimeen muiden kanssa, kun älykkyysosamäärä poikkeaa yhden standardipoikkeaman verran.

Ahkera ja älykäs voi toki olla pönttö. Kyllä me yliopistolla puhuttiin selän takana, kuka opiskelukavereista on tyhmä. Ja myöhemmin työelämässä: "Ei siellä voi olla kovin vaikeaa kun sekin pärjää".

Edes tohtorin tutkinto ei saa kaikkien aivosoluja liikkeelle. Pahimpia ovat tietenkin 1. vuosikurssin opiskelijat.

Älykkäimmät ovat teknillisessä korkeakoulussa, sitten tulee yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen, oikeustieteellinen, kauppakorkea ja yliopiston rupusakki. Pohjimmaisena taitavat olla taiteilijat ja lastentarhurit (näitä koulutetaan yliopistossa!). Periaatteessa ammattiin valmistavassa koulutuksessa on sentään yritystä eli lääkärit ja kielten opiskelijat ovat useimmiten ihan ok, vaikkeivat mitään ruudinkeksijöitä olekaan. Nykyään merkittävän osan lääketieteen tutkimuksesta tekevät muut kuin lääketiedettä opiskelleet. Vastaava tilanne on mm. yhteiskuntatieteissä ja psykologiassa."

Siis hyi. Mä en nyt oikeasti tiedä onko JesseJones aivan tosissaan, koska tuo sepustus kuulostaa aivan aivopierulta. Uskomatonta sontaa. Yhtä hyvin mä voisin vetää hatusta että älykkäimmät löytyy valtiotieteellisestä, tyhmimmät teknillisestä ja ne pahimmat urpot löytyy kyllä kauppakorkeasta (kauppa ei ole mikää veen tiede, aasit). Uskomatonta ja suorastaan oksettavaa elitismiä, melko selvä esimerkki ihmisestä, jota ei saisi päästää yliopistoon, koska tuollaiset pilaa muiden rehellisten opiskelijoiden maineen.

Asiaan liittyen: niihin HLBT- opiskelijajärjestöihin kyllä kannattaa ainakin tutustua, koska ne nyt on oikeasti paras paikka tavata varmasti akateeminen mies. Opiskelijabileet ja muut tapahtumat saattaa onnata myös, tosin jos ei oikeasti mikään "virallinen" homomeininki nappaa, niin mikset sit kalastele niitä kaappihomoja? Jos niillä ei vaimoa tai tyttöystävää käsivarresta löydy, niin mikä estää? Itekin oon muutaman tapauksen kaapista hivuttanut ulos, välttämättä ei aina niin suurella menestyksellä :D

En tuomitse kumppanin etsintää koulutustason perusteella, koska onhan se ehkä asteen verran parempi kriteeri kuin ikä, paino tai munan koko, vaikka vähän sisäsiittoiselta snobbailumeiningiltä se haiskahtaa, mutta jos kerran on havainnut että parempi niissä piireissä pysyä, niin totta kai täytyy sitten homma hoitaa niin.
Ylös
Chorax Vastaa22 / 45 
09.11.2010, 22:49 Itseäni eivät "prideihmiset" pahemmin kiinnosta, yleensä ko. ihmiset eivät ole lähellekään samanhenkisiä kuin itse vaikka toki poikkeuksiakin löytyy (aniharvoin). Kaipa se oikea osuu joskus kohdalle...
Ylös
JesseJones Vastaa23 / 45 
11.11.2010, 19:53 "Siis hyi. Mä en nyt oikeasti tiedä onko JesseJones aivan tosissaan, koska tuo sepustus kuulostaa aivan aivopierulta. Uskomatonta sontaa. Yhtä hyvin mä voisin vetää hatusta että älykkäimmät löytyy valtiotieteellisestä, tyhmimmät teknillisestä ja ne pahimmat urpot löytyy kyllä kauppakorkeasta (kauppa ei ole mikää veen tiede, aasit). Uskomatonta ja suorastaan oksettavaa elitismiä, melko selvä esimerkki ihmisestä, jota ei saisi päästää yliopistoon, koska tuollaiset pilaa muiden rehellisten opiskelijoiden maineen."

Oppi on mennyt hukkaan, jos et ymmärtänyt, että psykologian alalla ei ole ollut kummoinenkaan tutkimus verrata eri ammattiryhmien älykkyysosamääriä. Jos vedät hatusta niin se tarkoittaa vain sitä, että valehtelet.

Epärehellisimmät opiskelijat taitavat löytyä oikeustieteellisestä. Se voikin olla survival trait, jos urana on järjestellä rikollisten asioita. Pehmotieteilijät ovat myös aika epäluotettavia esimerkiksi taloustieteilijöihin verrattuina.

Akateemiset naiset saavat useammin turpaansa mieheltään kuin vähemmän koulutetut, mutta tästä feministit eivät huutele, koska feminismi on koulutettujen juttu.

Lisäksi tutkitaan valtavasti kaikenlaisia muita ominaisuuksia, joiden avulla voi tunnistaa miten kutakin ihmistä tulee vedättää. Tämä on Facebookin bisness-idea eli kerätä nuo tiedot ja myydä.

Tässä onkin hyvä esimerkki, miten erilainen maailmankuva sellaisella ihmisellä on, joka tietää jotain maailmasta. Se voi olla aika rasittavaa tynnyrissä elävälle. Tynnyrissä elävä sitten kateuksissaan vikisee, että hänellä pitäisi olla samat mahdollisuudet kuin tynnyrin ulkopuolella elävällä, mutta hän ei suostu jättämään sitä tynnyriään. Rasittavaa, mutta niin monta kertaa nähty. Tämän takia minä nykyään vain potkaisen sen tynnyrin kylkeen.

Vaikka valtiotieteilijät, kauppatieteilijät tai psykologit eivät niin kovin älykkäitä olekaan niin näille opetetaan perusteet ihmisten kusettamisesta hyvällä läpällä sen verran hyvin, että silläkin voi elää. Timo Soini elää oikein paksusti valtiotieteenmaisterin papereillaan. Hän taisi tehdä tutkielmansa populismista.
Ylös
zeth Vastaa24 / 45 
15.11.2010, 00:54 Itse olen aivan samaa miettinyt jo hetken aikaa. Tosiaan näihin opiskelijoiden gay-järjestöihinkään en ole uskaltautunu muuten kuin sähköpostilistatasolla... ja sielläkin suurin osa viesteistä tuntuu olevan pride-henkisiä. Sinänsä en koe akateemisuutta mitenkään vaatimuksena, mutta keskustelu "ei-akateemisen" kanssa tuntuu tyssäävän heti alkuunsa kun opiskelupaikkansa mainitsee. Koko homma muuttuu oudoksi "ooh, sä oot varmaa tosi fiksu ku opiskelet kaikkee tollast"-väkinäistelyksi... Tuntuvat monet jotenkin häpeilevän valintaansa siirtyä nopeasti työelämään.
Ylös
EUR Vastaa25 / 45 
15.11.2010, 09:12 kamala keskustelu. en muuten ihmettele Suomen yhteiskunnan rapeutumista, kun lakimiehet ovat muka kieroa säkkiä jo alkuvaiheesta lähtien ...

akateemisena ihmisenä en menis koskaan mihinkään järjestöön (viher/punikkeja kaikki kuitenkin...), vaikka niiden rooli yhteiskunnassa on olellinen. minulle ei vaan sovi.
Ylös
Riquman1990 Vastaa26 / 45 
15.11.2010, 11:13 "Koko homma muuttuu oudoksi "ooh, sä oot varmaa tosi fiksu ku opiskelet kaikkee tollast"-väkinäistelyksi... Tuntuvat monet jotenkin häpeilevän valintaansa siirtyä nopeasti työelämään."

Noinhan se on, mut mä en oo koskaan tajunnu, miks duunareiden pitäs tuntee alemmuuskompleksii suhteessa akateemisiin. Duunarit on kuitenkin tän maan selkaranka. Mitä tapahtus, jos kukaan ei enää tekis töitä, vaan kaikki istus vääntämässä tutkimusta?

Mä ite en oo koskaan kokenu kenenkään akateemisuutta ongelmana, jos ihminen on kuitenkin muuten mukava ja fiksu. Mä voisin vaikka hukuttaa akateemisen kysymysten tulvaan sen alaa koskien. Toisaalta kai akateemisten kanssa voi muustakin puhuu ku akateemisesti hiuksii halkoen ja pikkurilli pystyssä sivistyneesti keikistellen?
Ylös
smo Vastaa27 / 45 
15.11.2010, 11:29 Vai onko tällaisen rajan (akateemiset vs. ei-akateemiset) luomisen taustalla (edusti sitten kumpaa puolta tahansa) henkilökohtainen tunne jonkin sortin alemmuudesta? Tai vaihtoehtoisesti ylemmyydestä. Ns. akateemisesti sivistyneellä henkilöllä voi olla alemmuuden tunnetta siitä, ettei ole kyvykäs pyörittelemään kirjaviisauttaan käytännön tasolla? Ns. käytännön oppineella henkilöllä voi olla alemmuuden tunnetta siitä, ettei ole kyvykäs pyörittelemään osaamistaan teorian tasolla? Tai sitten itse kokee olevansa parempi kuin ns. vastapuoli.

Vaikea sanoa.

Itselleni kanssaihmisten koulutustaso on aika merkityksetön asia. Tietysti on aina helpompaa, jos puhutaan samaa kieltä.

Mutta niin se vaan usein vakka kantensa löytää.

Oikeastaan suurin kysymysmerkkini on se, millaiset oikeastaan ovat "akateemisen ihmisen" erityispiirteet? Mikä erottaa akateemisen ihmisen ei-akateemisesta?
Ylös
Aboa Vastaa28 / 45 
15.11.2010, 20:47 Riqueman: Tarvitseeko kenenkään tuntea alemmuutta toiseen nähden? Olisiko mahdollista, että kaikki työntekijät, duunarit, akateemiset, yrittäjät ja muut olisivat keskenään ihan samanarvoisia?

Ehkä suurin ongelma teennäisesti pystytettyjen rajalinjojen jälkeen on se, ettei osapuolet kunnolla tunne toistensa työtä ja sen vaatimuksia. Aniharvat akateemiset tekevät tutkimusta. Duunarikin voi keikistellä sivistyneesti pikkurilli pystyssä.
Ylös
Riquman1990 Vastaa29 / 45 
15.11.2010, 21:17 Aboa, tullakseen akateemiseks täytyy tehdä tutkimus, tuskin se muuten onnistuu. Kaikki työntekijät on samanarvosii enkä mä henkilökohtasesti arvota ihmisii ammatin perusteella enkä tajuu, miks jotkut tuntee alemmuutta suhteessa akateemisiin. Kaikkein eniten ittensä ylentämistä harrastaa just parikymppiset akateemiset opiskelijat, joilta amiksesta valmistuneisiin samanikäsiin verrattuna puuttuu työkokemusta käytännön duunarihommista, mikä mun mielestä näkyy hyvin tässä keskustelussa. Sitten, kun nää samaset besserwisserit menee ihan oikeesti työelämään, ne huomaa, et ne on samanlaisii työntekijöitä ku kaikki muutkin.
Ylös
Rokkihomo Vastaa30 / 45 
16.11.2010, 00:53 Ei. Ei me olla samanarvoisia. Pitää tajuta ohi noiden ylemmyyksien ja alemmuuksien.

Puhutaan sitten lisää.
Ylös
EUR Vastaa31 / 45 
16.11.2010, 07:58 Keskustelun laadulla ei ole todellakaan väliä, onko toinen akateemisesti koulutettu tai ei. Eikä ole väliä, onko se naapuri hetskusetä/täti tai joku hinttari.
Miksi pitää taas ruveta rakentamaan jotain ghettoja?
Ylös
Mike79 Vastaa32 / 45 
18.11.2010, 18:53 "Keskustelun laadulla ei ole todellakaan väliä, onko toinen akateemisesti koulutettu tai ei."

No totta hemmetissä on. Oikeustieteilijä keskustelemassa oikeustapauksesta toisen samanlaisen kanssa väittelee ihan eri tasolla kuin kaksi Reiskaa raksalta. Samanlailla Reiskat keskenään käyvät rakennuskeskusteluaan eri tasolla kuin oikeustieteilijän kanssa. Myös kieli on näissä erilainen. Toisessa käsitellään asiaa konkreettisesti - toisessa taas voidaan liikkua hyvinkin pelkällä käsitteistön tasolla sivuamatta lainkaan reaalielämän asioita. Asioiden käsitteleminen teorian tasolla vaatii kykyä abstraktiin ajatteluun. Sitä kaikilla ei ole. Esim. jo yläasteen matikan tunnilla tuli selväksi, etteivät kaikki ole samasta puusta veistettyjä. Osalle ei millään voinut mahtua kalloon, että numeroita voidaan myös merkitä kirjaimilla tai että mitä yhtälöt ovat. Koulutusjärjestelmämme mittaa siihen sopivaa älykkyyttä, mutta se ei kerro mitään ihmisen kädentaidoista tai sosiaalisesta älykkyydestä. Nämä ovat tietenkin yleistyksiä. Myös alemmilla koulutustasoilla on älykkäitä, sivistyneitä ja teoriakeskustelun hallitsevia ihmisiä. Samoin kuin maistereiksi valmistuu tyhmiä ja sivistymättömiä koululaisia, joilla ei ole aavistustakaan mitä akateemisuus tarkoittaa.

Tärkeämpi kysymys on mihin sitä akateemista oikein miestä tarvitaan? Keskusteluseuraa saa kavereistakin. Sitä paitsi keskustelu kahden täysin eri alan akateemisen välillä ei välttämättä ole kovin kiinnostava. Kumpikin on kiinnostunut omasta alastaan, muttei tiedä (eikä edes halua tietää) mitään toisen alasta. Jos haluat akateemisen miehen kunnianhimoisen uran vuoksi, niin varaudu siihen, että olet myös nro 2 hänen elämässään. Sitä paitsi suurimmalla osalla akateemisista on varsin tylsä ura. Myöskään rahan vuoksi ei kannata tehdä rajausta akateemiisin, vaan pikemminkin aloittain. Yksityisellä tekniikan, lääketieteen, talouden ja oikeustieteen aloilla tienaa paljon enemmän kuin esim. humanistisilla aloilla. Akateeminen mies voi olla myös statussymboli, mutta aika surkea sellainen. Nykysukupolvista 40% on korkeakoulututkinto, joten ei sillä paljon brassailla. Ainut asia, jonka vuoksi voisin rajan vetää akateemisiin, on sivistystaso. Toisaalta ei koulutus sitäkään takaa...

Toisaalta ymmärrän jaon hyvin. Suurin osa kavereistani on akateemisia, ja ollessani ei-akateemisten vieraiden ihmisten ympäröimänä tunnen oloni jotenkin oudoksi. Mitä heidän kanssaan pitäisi jutella? Mitä voin sanoa, jotta vaikutan uskottavalta ja kiinnostavalta kuulostamatta silti besserwisserimäisen ylikoulutetulta? Sitä helposti ratkaisee hankalat tilanteet olemalla joutumatta niihin. Ehkä kysymys onkin enemmän kulttuurista kuin varsinaisesti koulutuksesta?
Ylös
Delikanli Vastaa33 / 45 
19.11.2010, 00:27 Mike79:

On tietysti mahdollista, ettei toisen tekemiset / erikoisosaaminen juurikaan kiinnosta joitakin, mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa kaikkien osalta. Itsestäni ainakin tuntuisi pahalta, jos toista ei kiinnostaisi yhtään mitä teen. Kavereista saa totta kai juttuseuraa, mutta kyllä mielestäni parisuhteetkin aika pitkälle sosiaalisen vuorovaikutuksen varaan rakentuvat. Itse olen kiinnostunut lähes kaikesta mahdollisesta ja suurella todennäköisyydellä myös siitä, mitä tuleva mieheni (?) tekee. Fyysinen puoli on asia erikseen.

Parisuhteiden merkitys on ihmisistä riippuen valtavan erilaista. Jotkut haluavat jatkuvaa toisen huomioimista kun taas toisille arjen jakaminen riittää. Numero kahtena oleminen jonkun elämässä on samalla tavalla hyvin subjektiivista. Kun pännii niin pännii - siinä menee raja.

Olet oikeassa mitä tulee statussymboli- ja fiskaaliasioissa. Uskon kuitenkin, että suurin osa suomalaisista arvostaa omaa vakaata taloutta sen verran paljon, ettei täysin puolisonsa palkalla eläväksi heittäydy. Oikeassa olet myös siinä, ettei akateemisuus viime kädessä takaa yhtään mitään.

Toistan vielä sen mitä kirjoitin aikaisemmin: eteenpäin pyrkiminen on se piirre, mitä eniten juuri haen. Haluan olla jakamassa niitä yhteisiä riemun hetkiä mitä sekä mieheni että minä saamme omista kuvioistamme - jakaminen on hieno asia. Kavereiden kanssa tunnen samanlaista riemua toisten menestyksestä; parisuhteessa uskon sen kuitenkin vielä olevan paljon voimakkaampaa. Myönnettäköön, että tässä voi nähdä jotain 'statussymbolietsintää', mutta pääasia minulle on, että toinen nauttii jonkun asian tekemisestä ja voin olla jakamassa sitä iloa hänen kanssaan.

Olen samaa mieltä myös puheaiheista. Aina löytää jotain puhuttavaa tietysti, mutta mielenkiinnosta ei ole takuuta. Juuri se, ettei tiedä kuinka paljon muut asioista tietävät, on ongelma. Itsestäänselvyyksiä ei kukaan halua lätistä, mutta ei zethin mainitseman "oho, jee puhut vaikeita" -tilanteenkaan synnyttäminen ole kovin kivaa kenellekään. Yhteiskuntaluokat ovat edelleen olemassa; omiin 'porukoihin' vetäytyminen on iso ongelma. Tästä syystä armeijakin on mielestäni perspektiiviä antava, merkityksellinen instituutio.

Siistiä, että keskustelua on herännyt. Olisi kiva tietää, mitä ihmiset oikeasti hakevat parisuhteelta. Mitkä ovat 'vaihtoehtoja' poissulkevia tekijöitä? Mikä on esimerkiksi työn rooli? Olisitteko itse valmiita pitämään perheen taloutta pystyssä samalla kun toinen vaikkapa onnellisesti omakustantaa novelleja?
Ylös
Aboa Vastaa34 / 45 
19.11.2010, 11:58 Ensin: "Kaikki työntekijät on samanarvosii enkä mä henkilökohtasesti arvota ihmisii ammatin perusteella", sitten: "ittensä ylentämistä harrastaa just parikymppiset akateemiset opiskelijat", lopuksi "nää samaset besserwisserit".

Eikös tässä ole vähän ristiriitaa alun ja lopun välillä?
Ylös
Riquman1990 Vastaa35 / 45 
19.11.2010, 15:57 En mä nää ristiriitaa. Mä oon huomannu omanikäsissä yliopisto-opiskelijoissa tietynlaista ittensä ylentämistä suhteessa saman ikäsiin esim. pelkän lukion + amiksen käyneisiin tai pelkän amiksen käyneisiin. Tietenkin sitten, kun nää samanikäset besserwisserit siirtyy työelämään n. 25-vuotiaana, ne huomaa olevansa työntekijöinä tasan samanarvosii ku kaikki muutkin.

Mä en ite edelleenkään arvota ihmisii ammatin perusteella, vaan mun mielestä esim. lääkärit ja putkimiehet on kumpikin samanarvosii.
Ylös
Kolmoisritti Vastaa36 / 45 
19.11.2010, 22:20
Viestiä on muokattu
Akateemisesti koulutettu voi olla henkisesti rikki ja tuuliajolla. Lukeneisuus ei takaa tasapainoista psyykettä. Ehkä kannattaisi tarkastella, miten akateemisesti koulutettu sijoittuu työelämään. Siihen vaikuttaa moni asia. Selkeästi ammattiin suuntautuvalla voi työelämään sijoittuminen tapahtua helpommin kuin sellaisella, jonka täytyy sovittaa palikat yhteen ja vakuuttaa työnantaja osaamisestaan.

Ihmissuhteissa akateemisuudella ei vaikuttaisi olevan mitään väliä.

taitelijoitten dissaaminen on minusta outoa. No verrattuna insinööreihin, heillä on paljon vaikeampaa saada rahaa, koska insinööreiilä on palon vapaita työpaikkoja ja heistä on useimmiten pulaa. Tästä se arvostus lähtee: rahan tienaamisesta ja varmemmasta duunista. Materialistin valinta voisi olla insinööri.

Insinöörin ammatti taitaa olla vähiten hypetetty julkisuudessa, vaikka saisikin matkustaa paljon. Eiköhän julkisuuden ammateista löydy sille vastinetta, jos arvostusta haetaan.

Kansanedustajalla on hyvä palkka.
Ylös
Jukka Vastaa37 / 45 
20.11.2010, 02:17 Delikanli kirjoitti:

> "Toistan vielä sen mitä kirjoitin aikaisemmin: eteenpäin pyrkiminen on se piirre, mitä eniten juuri haen."

Tarkentava kysymys: Mitä sinulle tarkoittaa eteenpäin pyrkiminen? Onko se kasvava palkkasumma? Vaiko vaikutusvalta (palkan jäädessä toisarvoiseksi)? Tai ehkä asema ja status? Vaiko henkiset arvot (Äiti Teresakin varmaan pyrki eteenpäin omissa tavoitteissaan)? Vai tarkoittaako se onnen etsintää riipumatta siitä mikä on tulotaso? Vai onko kyse kilpailutilanteesta: minä vastaan muut *tai* ehkä: minä itseäni vastaan?

Kysyn kun en hahmota suoraan sitä mikä on "eteenpäin pyrkimistä".
Ylös
smo Vastaa38 / 45 
20.11.2010, 09:09
Viestiä on muokattu
Jukan huomio "eteenpäin pyrkimisestä" on mielestäni hyvä.

Itse ajattelen "eteenpäin pyrkimistä" henkisen pääoman kasvattamisena ja niillä eväillä tapahtuvaa oman aseman parantamista. Tämän toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen ei ole kiinni sen paremmin kiinni koulunkäynnistä kuin -käymättömyydestäkään. Henkinen pääoma voi olla niin teoreettista tietoa kuin käytännön taitoakin. Eri ihmiset arvostavat erilaisia asioita, mutta "eteenpäin pyrkimisellä" ja akateemisuudella ei mielestäni ole erityistä liittoa.

EDIT: Paitsi oman aseman parantamiseen, voi joku tosiaan antaa henkisen pääomansa yhteiseksi hyväksi. Olennaista "eteenpäin pyrkimisessä" on mielestäni juuri henkinen pääoma.
Ylös
Delikanli Vastaa39 / 45 
20.11.2010, 09:53 Smo on asian ytimessä. Henkisen pääoman kehittäminen on juuri se piirre, jota haen. Otsikointi oli surkea.

Putkimies, joka vapaa-ajalla perehtyy huvikseen vaikka talonrakennukseen on silmissäni yhtä valloittava kuin lajikohtaisesti itseään treenaava liikunnanopettaja tai avoimen yliopiston iltaluennoilla metodologiseen naturalismiin tutustuva Ph. D. virkamies.
Ylös
zeth Vastaa40 / 45 
26.12.2010, 02:47 No missäs näitä eteenpäinpyrkijöitä sitten on?

Puhun nyt näin hieman päälle parikymppisen näkökulmasta, mutta ikäiseni ns. duunarit eivät tosiaankaan tunnu pyrkivän eteenpäin. Uskon, että tilanne tasoittuu (kuten täällä monikin kirjoitteli) sitten vanhetessa, mutta mistä löytää seuraa tämän ikäisenä? Tämän päivä saldo (Qruiserissa); eräänkin henkilön viestien pituus lyheni noin 95%, kun opiskelut tuli sivumainintana esille.
Ylös
Riquman1990 Vastaa41 / 45 
26.12.2010, 13:36 "zeth kirjoitti: "No missäs näitä eteenpäinpyrkijöitä sitten on?!"

Yliopistossa kai. Eti sieltä. Siellä on toisii parikymppisii akateemisii yliopisto-opiskelijoita. Vai pitääks sen välttämättä olla työssäkäyvä ja jo valmistunu akateeminen? Mitä nettiseuranhakuun tulee, niin voithan sä mainita sun opiskelut jo sun profiilissa niin, et toinen voi lukee ne sieltä. Jos ei lue, niin omaa hölmöyttä.


Mitä muuten on se eteenpäin pyrkiminen? Miks duunarin tarttis pyrkii eteenpäin? Sillähän on jo ammatti siinä vaiheessa, kun samanikäset yliopisto-opiskelijat vielä opiskelee. Akateemisuus ei takaa hyvää palkkaa tänäpäivänä.
Ylös
arkadas Vastaa42 / 45 
27.12.2010, 16:09 "Miks duunarin tarttis pyrkii eteenpäin?" Sillähän on jo ammatti siinä vaiheessa, kun samanikäset yliopisto-opiskelijat vielä opiskelee. Akateemisuus ei takaa hyvää palkkaa tänä päivänä."

Eikä duunarin yhden ammatin osaaminenkaan takaa pysyvää/ jatkuvaa työsuhdetta koko työssäkäynti ikää. Ainakin on virheellistä kuvitella niin. 1983 opiskellessani yhtä alaa Markkinoiti-Instituutissa, silloinen koulutusjohtaja H.Rytkönen sanoi viisaat sanat: "Tulevaisuudessa ei riitä, että omaat yhden ammattikoulutuksen, niitä tarvitaan useita, sillä moniosaamista arvostetaan tulevaisuudessa!" Kuinka oikeassa hän olikaan tuolloin...

Nykyisessä työssäni (ammattitutkintoon johtavaa koulutusta) näen koko ajan ihmisiä, joilla on jo ammatti ja koulutus, mutta se ei riitä. He ovat uusimassa tietouttaan, hakemassa uutta ammattia, päivittämässä osaamistaan. Duunarin tarvitsee pyrkiä eteenpäin YLLÄPITÄÄKSEEN ammattitaitoa. Ei duunarinkaan perustason osaaminen takaa hyvää palkkaa ;)

Erilaiset järjestelmät (direktiivikoulutukset yms) edellyttävät, että tietty määrä jatko-opintoja on oltava suoritettuna määräajan sisällä, että ammattitaito on hyväksyttävällä tasolla. Tällä hetkellä dirketiivikoulutuksessa on ruuhkaa rakennus- ja logistiikka-aloilla ja ruuhkat pahenevat määräaikojen supistuessa. Esimerkiksi kuljetusalalla ammattipätevyysdirektiivi löytyy > eur-lex.europa.eu

Tuo palkka-asia onkin sitten toinen juttu kokonaan - mikä on hyvä / riittävä palkka? Kaikille palkka ei merkitse samaa asiaa, joku saattaa tyytyä pienempään palkkaan, kunhan työ on mielekästä ja siitä nauttii - valitettavasti useimmat "duunarit" joutuvat tyytymään siihen työhön jota he saavat. Työtyytymättämyyteen ei palkankorotuksilla vaikuteta, varsinkin jos ammatinvalinta on mennyt ketuilleen ja tehdöön juuri sitä mitä on kohdalle sattunut, sen sijaan, että olisi hiukan vaivauduttu opiskelemaan eteenpäin ja tehty sitä mitä olisi haluttu tehdä.

Kaikilla tietysti on palkasta ja se kohoamisesta mielipiteensä - mutta missä tulee se raja vastaan? Ei palkatkaan voi iäisyyksiä nousta 1 - 10% vuosivauhtia, Suomi on jo muutenkin kalliin työvoiman maa ja sen takia myös suuren työttömyyden ja korkeiden verojen maa. Palkkakustannukset ovat alalla kuin alalla suurin menoerä yritysten kustannuksista - ja se valitettavasti näkyy myös kotimaisen tuotteen / palvelun hinnassa. Osa perinteisistä suomalaisista osaamisaloista on jo siirtynyt halvan työvoiman maihin, niin akateemisten kuin duunareidenkin jatkuvilla palkankorotusvaateilla saadaan loputkin työpaikoista pois Suomesta.

Riqu - lyhytnäköistä on väittää, ettei duunarin tarvitsisi pyrkiä eteenpäin... Mutta - kunhan itse olet ollut riittävän kauan työelämässä, tiedät mitä tarkoitan...
Ylös
Riquman1990 Vastaa43 / 45 
27.12.2010, 18:41
Viestiä on muokattu
Totta kai duunarinkin pitää "pyrkii eteenpäin", mut eihän se eteenpäin pyrkiminen tarkota akateemisen koulutuksen hankkimista. Useemman ammatin voi toki elämässään hankkii, jos haluu pärjätä työelämässä. Nykyään ei oo pulaa akateemisista hiustenhalkojista, vaan nimenomaan pätevistä ammatti-ihmisistä. Opintotukikuukausien lukumääräkin on nykyään rajotettu n. yhteen korkeekoulututkintoon. Ammattitutkintoi ei sen sijaan oo rajotettu. Väärin väittää, et duunarit ei haluis pyrkii eteenpäin. Joillekin ihmisille se eteenpäin pyrkiminen on sama ku akateemisuus, mikä mun mielestä on väärin ajateltu. Sitä mä tarkotin.

Kuljettajien ammattipätevyydestä sen verran, et sinällään ihan hyvä juttu vaatii uusilta kuljettajilta ammattipätetevyyttä, mut ton EU:n typerän direktiivin takii esim. koko ikänsä alalla olleeet on menettäny pätevyytensä. Sen lisäks ko. ammattipätevyysdirektiivi estää alle 21-vuotiaita tekemästä kyseisen alan hommii, vaikka niillä ois koulutus hankittu kyseistä alaa varten. Esim. 16-vuotiaana amikseen menny ja 19-vuotiaana sieltä valmistunu ei saa laillisesti tehdä oman alan töitä. Samaan aikaan ammattiajokorttien ikäraja halutaan hilata 70 vuoteen. Mikä järki tässäkin uudistuksessa taas on? Harva jaksaa niitä hommii edes lailliseen eläkeikään, joka tällä hetkellä taitaa olla 63. Ja liian vanhat ammattikuskit on turvallisuusriski.

Riittävä palkka puolestaan on sellanen, jolla tulee toimeen. Enkä mä tarkota sellasta ruoka-vaatteet-asunto-kituutteluu (koska ne saa myös tukien varassa elävä ja hyvä niin), vaan sitä, et palkalla pystyy elään vähän paremmin. 1300-1500 e pitäs pienipalkkasestakin työstä jäädä käteen, et sillä tulis toimeen. Yritysten mammuttimaisiin voittoihin nähden niillä on myös millä maksaa, jos jotain pystyy päätteleen johtajien palkoista ja bonuksista. Kalliit hinnat puolestaan johtuu ylikorkeesta arvonlisäverosta ja ylikorkeista energiaveroista. Korkee työttömyys puolestaan ihmisten ylikouluttamisesta suoraan kortistoon, vaikka tietyillä aloilla meillä on työvoimapula. On sellasii aloi, joita ei voi siirtää pois Suomesta: esim. kuljetusala, rakennusala, palveluala, sosiaali- ja terveysala jne. Mitä kalliisiin hintoihin tulee, niin hinnat ei oo noussu läheskään niin paljon ku palkat, mikä johtuu työn tuottavuudesta, joka Suomessa on huippuluokkaa. Minimitoimeentulon takaavat sosiaalituet on myöskin jääny jälkeen palkkojen kehitysestä, koska ne nousee elinkustannusten mukaan, mikä toisaalta on hyvä, koska palkan pitää taata parempi toimeentulo ku sosiaalitukien. Opintotuki sen sijaan on jääny jälkeen sekä hintojen että palkkojen kehityksestä, koska sitä ei oo sidottu elinkustannusindeksiin. Malliesimerkki taas siitä, miten työttömyys Suomessa kannattaa opiskeluu paremmin, mikä osaltaan ylläpitää (nuoriso)työttömyyttä Suomessa. Millä alalla muuten palkat on noussu 10 % vuodessa?

Meni kyllä reippaasti ohi alkuperäsen aiheen...
Ylös
arkadas Vastaa44 / 45 
27.12.2010, 19:20
Viestiä on muokattu
Hetki vielä ohi aiheen...

"On sellasii aloi, joita ei voi siirtää pois Suomesta: esim. kuljetusala, rakennusala, palveluala, sosiaali- ja terveysala jne."

-kuljetusalalla suurimmat ketjut ovat ulkomaisessa omistuksessa (Schenker, TNT,UPS, DSV), VR:n piti ostaa Transpointista osuudet, etteivät ulkomaiset yritykset pääse kiinni,
- rakennusalalla tällä hetkellä 35- 60% kortistossa olevista työttömistä on suomalaisia, koska esim. viroslaiset tekevät samat työt halvemmalla
- palvelualalla ovat (kielitaitoisten) ulkolaisten (virolaiset, venäläiset etc) määrä lisääntynyt selvästi - jonkun tutkimuksen mukaan kolme viidestä kaupan kassalla työskentelevästä henkilöstä on alkuperältään muu kuin suomalainen,
- terveysala - terveydenhoitoala pelkää koko ajan potilasturvallisuuden puolesta, kun suuri osa jo työskentelevistä hoitajista ei ole äidinkieleltään suomalainen...

Mietipä hyvin tarkkaan - siis oikein tarkkaan - miksei muka joitakin aloja voi siirtää pois Suomesta.... Kaikki on ulkoistettavissa: Puolustusvoimat voi korvata Nato-joukoilla yhtä lailla kuin ostopalveluna Puna-armeijan yksiköillä, poliittinen päätäntävalta (kansanedustuslaitos) on jo aika pitkälle ulkoistettu Brysseliin, kauppamerenkulussa on virolaisten lisäksi italialaiset kiinni (Finnlines - yhtiön Grimaldi-omistus), kirkko ja uskonnot ovat tuontitavaraan ja näin myös ulkoistettavissa, presidentti - ulkoistettavissa, poliisi?? - ostopalvelut vaikkapa Ruotsista... Miten niin ei voida siirtää pois / ulkoistaa? Toivottavasti vain siihen ei tarvitse lähteä, viimeisen 15 vuoden aikana on suomalaisilta veronmaksajilta ulkoistettu jo satoja tuhansia työpaikkoja, eikä loppua näy...

Palkkojen kehityksestä: www.findikaattori.fi sekä www.taloustieto.fi

Paperiteollisuus on lähes kokonaan häviämässä Suomesta, kiitos ay-liikkeen. Siinä on ollut sellainen toimiala, josta Suomi on tunnettu maailmalla, samoin telakat ovat häviämässä Suomesta,
laivanrakentamisen osaaminen siirtyy muualle - parin esimerkin kautta aasinsiltana - millä Riqu kattaa/ rahoittaa opintososiaaliset edut, nykyisen kaltaisen sosiaali- ja työttömyysturvan, jos jo nyt veroja (ALV, ym verot) joudutaan nostamaan, valtion velkaa lisäämään vuodessa enemmän kuin mihin on tulevaisuudessa varaa... Suomella on hyvä vauhti kohti Kreikan ja Irlannin sekä Islannin kaltaisia "kriisiaikoja"...

Akateemiset ekonomiostit osaisivat selittää tämän minua paremmin ;)

PS Riqu - "hinnat ei oo noussu läheskään niin paljon ku palkat" > kahvikuppi "Esson baarissa" maksoi 1998 2,50 FIM - tänään 2,50€ ei hinnat ole nousseet niin, muutoin vain joihinkin tuotteisiin on tullut kymmenessä vuodessa kuusinkertainen korotus - ei ainakaan inflaation takia ;)

Suosittelen toki selailemaan talouspoliittisia kolumneja ja muita taloustietouteen liittyviä asioita laajemman argumentoinnin takia...

(tämä saa riittää minulta tähän keskusteluun, kotona on yksi ylityöllistetty akateeminen ja yksi normitunnein työllistetty ei-akateeminen arkadas)
Ylös
Riquman1990 Vastaa45 / 45 
27.12.2010, 20:59
Viestiä on muokattu
Sorry, nyt tulee taas lisää aiheen vierestä...

Totta kai voidaan saivarrella näillä puolalaisilla putkimiehillä, jotka vie työt suomalaisilta - kiitos EU:n. Uusii työpaikkoi on kuitenkin silti syntyny eikä niitä kaikkii oo suinkaan korvattu ulkomaisilla työntekijöillä, kuten Arkadas väittää. Tuskinpa suomalaista kaupan kassaa tai sairaanhoitajaa kuitenkaan kannattaa korvata ulkomaalasella kielipuolella työntekijällä, vai mitä?

Arkadakselle itelleen ei varmaan kelpaa AY-liikkeen tarjoomat edut, kuten kunnolliset tuntipalkat, ilta-, viikonloppu-, pyhä- jne. lisineen eikä sairasajan palkat eikä muut edut, joita työnantajat ei suinkaan oo ilmaseks antanu. Arkadas varmaan kuvittelee (tavallisena duunarina) ite olevansa turvassa työnantajien riistoo vastaan, koska jos riistomahdollisuus annetaan, ne mahdollisuudet käytetään. Suomen menestystä ei voida repii työntekijöiden selkänahasta, koska yksityinen kulutus (lue= ihmisten ostovoima) pitää talouden pyörät pyörimässä. Kiinalaisten työntekijöiden tuottamii tuotteita ei suinkaan kuluta kiinalaiset ite, vaan länsimaalaiset ylipalkatut työntekijät, koska kiinalaisilla duunareilla ei surkeiden palkkojensa eikä ylipitkien työpäiviensä takii oo aikaa eikä rahaa kuluttaa. Mutta älä huoli Arkadas, kyllä ne palkat siellä Kiinassakin nousee. Mihis työt sen jälkeen siirretään? Ulkoavaruuteen?

Mitä hinnankorotuksiin tulee, niin löytyskös niistä näyttöö pelkän mutun lisäks? Pitää kuitenkin muistaa, et vaikka jotkut yksittäiset tuotteet on noussu, viralliset tilastot ei tue Arkadaksen näkemystä hintojen noususta. Esim. telkkarit, tietokoneet, kännykät yms. on nykyään suhteessa halvempii ku sillon. Ainoo, mikä on noussu räjähdysmäisesti, on asumisen hinta - ihan jo 2000-luvullakin. Ruoka ei myöskään oo noussu niin paljoo. Mitähän mahto olla Arkadaksen palkka vuonna 1998? Voiskohan siitäkin jotain päätellä? Ja jos hinnat ois todella kuusinkertastunu 12 vuoden aikana, niin sillonhan sosiaalitukienkin ois pitäny nousta samassa suhteessa kuusinkertasiks.

Vertailun vuoks toimeentulotuen perusosa yksin asuvalla oli vuonna 1998 339,91 €/kk, kun se vuonna 2011 on 419,11 €/kk, eli se on noussu 13 vuoden aikana 79,20 €/kk (+23,3 %).

www.finlex.fi

www.stm.fi

Toimeentulotuen perusosan tarkastelu kertoo suoraan hintojen muutoksen vuosina 1998-2011. Mitähän palkat on noussu samana aikana?

Peruspäiväraha on noussu samana ajanjaksona 20,18 €/pv ->25,74 €/pv (muutos +5,56 €/pv, eli +27,55 %). Jos hinnat ois kuusinkertastunu 13 vuodessa, niin toimeentulotuen perusosan pitäs olla 2039,46 €/kk ja peruspäivärahan 121,08 €/pv.

Kannattas ehkä perehtyy asiaan ennen ku ihan hassui kirjottelee
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy