Kevättä (ilma)rinnassa!

Ennen lähtöäni viime lennolle, satuin lukemaan Hesarista uutisen, missä kerrottiin kevään saapuvan pääkaupunkiseudulle tänä viikonloppuna.
Jostain ihmeen syystä otin sen liian kirjaimellisesti ja odotin, laskeutuessani sunnuntai-iltana Helsinki-Vantaalle, että puissa ja pensaissa olisi jo silmuja ja kaikki olisi jotenkin hyvin fyysisesti keväistä.

Ehdin myös unohtaa asian ennen kuin edes ehdin työpaikaltani ulos, aina siihen asti, että tiirailin bussin ikkunasta Oopperan kohdalla ulos pimeään iltaan, että näkyykö niitä silmuja. No, eipä vielä muuten näkynyt. :) Mutta ilmassa on jotain erilaista kuin vielä jokunen päivä sitten. Onko se lupaus tulevasta, kivasta, kesästä? :)

Samalla, ennen nukkumaan menoa voisi vielä heittää viikon aluksi kysymyksen kaikille lukijoilleni:
Pitäisikö meidän kiinnittää enemmän huomiota ympärillämme vallitsevaan luontoon, vai vaaputtaa eteenpäin ikään kuin silmälaput silmillä reittiä koti-työ-kauppa-koti ja vasta jossain vaiheessa loppukeväästä havahtua kuuntelemaan kuinka tuuli suhisee puissa, joissa on jo lehdet! :)
Kun kävellään töistä ratikkaan/metroon/bussiin/autoon/kotiin, niin pysähdytäänkö hetkeksi vain katselemaan, jooko? :)