Kolmas tyttö

Työmatkalukemisena on mukava kahlata vaikkapa Agatha Christien kirjoja, nyt sain loppuun Third Girlin. Ei mitenkään Dame Agathan parhaita, osa niistä sattumista oli pikkuisen liiallisia ja loppuratkaisunkin sain ratkottua suurelta osin hyvän matkaa ennen loppua...
Toisaalta viehättävä rakenne kun alkupuoli kirjasta saatiin pysymään hyvin epämääräisenä, mitään rikosta ei näennäisesti ollut tapahtunut ja oikein mitään tietoa mistään ei tullut esille, ja sitten kun sitä tietoa alkoi tulla niin se oli kiitettävän sekavaa ja usein harhaanjohtavaa...

Pidän kovasti Christien kirjoista ja luen niitä nautiskellen kirjoitustyylistä, en niinkään pohtien kuka se murhaaja on. Henkilökuvaus on viehättävän taloudellista, yksinkertaisin vedoin saadaan aikaan kiinnostavia henkilöhahmoja, juoni kulkee eteenpäin samalla taloudellisella tyylillä jossa loppujen lopuksi kaikki on tärkeää (joskin osa juonenpätkistä luonnollisesti johtaa harhaan).
Kunnon dekkarijuoni toki myös sisältää reipasta melodraamaa, kiellettyjä intohimoja ja parhaimmillaan suurta inhimillistä tragediaa, ja kun tämä kaikki esitetään peribrittiläisen hillitysti niin kaikin puolin herkullinen soppa on valmis.