perjntai.viikko taas takana. hermo menee koulus jo muutamaan tyyppiin. kertonee et on alkanu tutustuu ihmisii. ja ne samat tyypit stressaa kaikista rasittavinta kurssiakin.
väsyttää ja pää tyhjä. hiukan v**kin. huomen taas damiin kattoo juttui ja asioi. pitäs treffaa yks suomi-kaveri. mä kaipaan suomen puhumista ihan sikana. alkanu aika ajoin rasittaa jatkuva vieraskielisyys. hollanti alkanu hiukan aukemaa, tajuan jo hetken mitä ihmiset puhuu. lauseita en ite pysty muodostaa. ehkä keväällä sit.
3 vkon pääst kotiin käymää. aika liekeis siit. näkee kaverit ja ystävät ja randomit tutut. ja samal odotan joulukuista ranskan-matkaa. bibi on ihana ja vaik englanti välil hiukan käsittämätöntä sil on hyvänlaatuinen ajatusmaailma ja jaksaa opastaa eksyneitä opiskelijoita.
en o tavannu ketään poikaa. se valokuvaaja damis jäi juilimaan hiuka mut omaa kämmii etten tehny mitää. toisaalta mua ei ees nappaa pelkkä sutiminen vieraissa lakanoissa. been there, done that. mä oikeesti haluisin tavata jonku kivan kenen kans vois ihan viihtyy pidempäänki ja kuka jaksais mun monimutkasii joskin ihanii neuroosejani.
vaikka eipä silti, se ettei mun missio o jakaa itseäni koko läntisel euroopal ei tarkota myöskään sitä etteikö must ole ihan kiva silloin tällöin myös tavata satunnaisempia miehiä ja poikia. sekin aika ajoin ollu ihmisillä sekasin. mä en kuitenkaa o sen sorttinen et hakisin panoseuraa tai mitää muutakaa seuraa netistä tai mistää.
päätin tänää lakkaa etsimästä. tulee vastaan ku tulee. nii se viimekski meni.
