koko ajan ja pohjattomasti. kahvi ei jeesaa mitään, aivot narikassa. liikaa sisällä, liian vähän vettä, liikaa ajateltavaa. kavereiden futon ei vissiin kuitenkaan mulle se paras mahdollinen. lakanoist huomaa aamusin et ihan rauhallisesti ei tu nukuttuu. seki voi vaikuttaa asiaan.. oma sänky olis ihana. mennään elokuviin illalla ja toivon ettei piaf o liian hidas. ei pysy hereillä. sitä on jonkun verran dissattu et saa nähdä miten ite sen koen. mul hirve heikkous elämäkertoihin, melkeen kenen tahansa. paitsi urheilijoiden. ja poliitikkojen. artsu-tyypit ja fäsönistat aina kiinnostavii. marie antoinette kolahti mulle ihan mielettömästi. ostin sen dvd:nä ku se ilmesty ja katoin ekan parin päivän aikana 5 kertaa.. i like it. ja muiden elämä laitto itkemään lefassa aikoinaan. seki nt omana ja moneen kertaan jo katsottu. ja goodbye lenin. silti kadonneiden lasten kaupunki varmaan mun lempielokuva. ja faithfull lopussa saa aina itkemään. aina. mikä ipod randomilla pyörillessä hiukan nihkee. pakko skippaa aina se. kuten myös soft black stars. pitäis ruokkia koira ja lähtee vaappumaan puistoon päin. jos se herättäis hiukan kans.
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!