Joskus tulee ihmeteltyä muiden ihmisten vilkkaita unia. Itse en yleensä muista kauhean helposti uniani, ja kun muistan herättyäni niin on pakko todeta niiden unien tapaavan olla aika...tylsiä.
Vime yonä näin unta siitä että laitoin papereita numerojärjestykseen. That's all, folks.
Tämähän johtuu luonnollisesti siitä että arkielämäni on niin tavattoman jännittävää että unet kompensoivat sitä. Ja on minulla ajoittain niitä merkillisempiäkin unia (kuten että suuri Cthulhu oli possessoinut meidän traktorin joka nyt meni ympäriinsä tapamassa ihmisiä).
Silti, kuvaava esimerkki on uni jonka näin aikaa sitten...uni alkaa siitä että herään sängyssäni, huoneessa on pimeää, ja mietnin että olenko hereillä vai näenko unta...nousen, kävelen ulos huoneesta, kaikki on aivan normaalia, menen ompelukoneen luo, otan nuppineulan ja tokkäisen sormeeni. Ei pistä. Tyonnän neulan sormeni lävitse. Ei vieläkään mitään. Totean näkeväni unta ja tyytyväisenä menen takaisin vuoteeseen.
1 kommentti
Splenetic
21.7.2008 21:44
Neula sormen lävitse... okei... enpä taida lähteä analysoimaan sitä jungilaisittain saatika freudilaisittain. Mutta pointtina kommentointiin on se, että minusta ne, jotka eivät uniaan muista, ovat onnekkaita. Ainakin jos on yhtä kieroutunut mieli kuin minulla. Sitä paitsi omaan huutoonsa herääminen pimeään aamuyöhön ei kokemukseni perusteella ole järin hauskaa. On huomattavasti kivempaa tehdä päivittäisiä juttujaan ilman hajuakaan siitä, mikä alitajunnan feature film edellisenä yönä oli. Niin että onnittelut huonosta unimuistista!