Syksyyn kuuluu luonnon omat pride-värit.
Omenia vai omenoita?
Satunnaisesti päivityksiä ajatuksistani ja huomioistani. Toisinaan ilmaisen ilojani ja toisinaan varmasti purnaan. En lupaa viiltävää yhteiskunta-analyysia, mutta joskus kumminkin kuvia söpöistä eläimistä. Ja kaikkea mielessä liikkuvaa.
Ilta-aurinko
Muutaman viileämmän päivän jälkeen lämmin ilta tuntuu tavattoman hyvältä.
En nyt valita edes hyttysistä, paarmoista tai mäkäristä. Nekin tulivat paremman sään myötä.
Luomutaidetta
Kyllä on niin, että Luontoäiti on taiteilijoista suurin.
Hyvää juhannusta!
Keskikesän juhla
Kaikkein suomalaisin tunne
Tuli toisaalla esiin ajatus, josta pidän: vitutus on tunteista suomalaisin.
Eniten vituttaa kaikki.
Ai että!
Juuri nyt ei kuitenkaan vituta. Lainkaan. :)
Mutta pakko oli pistää muistiin, ettei pääse unohtumaan.
Kesä
Kilpisjärvellä on alkanut yötön yö ja Nuorgamissa se alkoi jo viikonloppuna. Sääennusteet lupailevat Helsinkiin jo kohtuullisia lämpötiloja. Uskottava se on: kesä on tulossa kaikesta huolimatta.
Pride-tapahtumia ei ainakaan alku- ja keskikesällä ole luvassa. Ehkä elokuulla sitten jo jotain?
Melkein kesä
Pääskysiä on jo nähty. Shortsikausi tuli avatuksi. Talviturkkia ei taida ihan vielä olla aika heittää...
Vihertää kivasti. Suvivirren aika lähestyy.
Koronapandemiasta huolimatta kesä on taas kerran aivan nurkan takana. Pääskysiäkin on jo nähty.
Vappu kotona
Helsinkiläisen vapun keskipiste Havis Amanda eli Manta joutuu hänkin viettämään vapun vähän pienemmällä porujalla.
Takatalvi
Aina se on tullut, niin tänäkin vuonna.
