Satunnaisesti päivityksiä ajatuksistani ja huomioistani. Toisinaan ilmaisen ilojani ja toisinaan varmasti purnaan. En lupaa viiltävää yhteiskunta-analyysia, mutta joskus kumminkin kuvia söpöistä eläimistä. Ja kaikkea mielessä liikkuvaa.
Tavarat siirtyivät viikonloppuna vanhasta kodista uuteen. Ja voin vakuuttaa, että en suunnittele uutta muuttoa ihan vähään aikaan. Olo on nyt kuin höyryjyrän alle jääneellä. Vaikka oli oikein muuttomiehet roudaamassa tavaroita, niin silti pakkaaminen, purkaminen, vanhan asunnon siivoaminen ja kaikki muu on pistänyt olon aika veteläksi. Kunhan jonkinlainen alustava järjestys on saavutettu, aion kyllä pitää pari totaalista lepopäivää.
Aamulla tuotiin muuttolaatikot. Nyt pienempikokoinen irtain omaisuus pitäisi saada niihin. Lauantai - muuttopäivä - on jo varsin lähellä.
Jee jee... Neljä päivää poissa työpaikalta aiheutti ns. sähköpostitulvan. Vaikka viime viikolla väänsin hiki hatussa asioita pois loman alta, informoin ihmisiä tulevasta lomasta hyvissä ajoin ja järjestelin asioita mahdollisimman hyvin, niin silti tuloksena oli "iloinen" kasa töitä odottamassa. Noh... ei auttanut kuin kääriä hihat ja alkaa hommiin. Et sillai.
Tuli vielä mieleeni, että Berliinissä Tegelin lentokentän turvatoimet olivat aikamoisen tiukat. Paljon tiukemmat kuin Helsinkin-Vantaalla lähtiessä. Monet ihmiset joutuivat avaamaan mm. käsimatkatavaransa jne.
Paluu arkeen ja työhön on huomenna luvassa. Ja arvasin että tässä käy näin... Ennen Berliinin-reissua odottelin matkaa, mutta se on nyt onnellisesti ohi. Nyt reilun parin viikon päässä kangasteleva muutto pyörii mielessä koko ajan. Ärsyttää kun ei ole mitään, miten voisi jouduttaa asiaa... 29. lokakuuta on muuttopäivä. Piste.
Tänään hoidin muuttofirman, osoitteenmuutosilmoituksen ja sähkösopimuksen. Erinäiset hankinnat uuteen kotiin (kuten pesukone) on jo hoidettu.
Ja sitten viimeinen kuva hotellista ja bussilla kohti Tegelin lentokenttää... Pari tuntia myöhemmin Helsinki-Vantaa.
Saldo: Tuli nähtyä paljon kiinnostavia paikkoja ja asioita. Ei tullut ryypättyä, joten kiertely ja asioiden tutkailu sujui hyvä olon vallitessa. Tosin reissaamisen tuoksinassa ei välttämättä muistanut syödä ja juoda, joten aina välillä havahtui siihen, että ei pysty enää...
Kiva reissu. :)
Valtiopäivätalon jälkeen käytiin vielä Checkpoint Charliella ja siihen liittyvässä museossa.
Aamulla heräiltiin jo seitsemän aikoihin ja suunnattiin kahdeksaksi Valtiopäivätalolle. Ja miltei jonottamatta sisään. Puolta tuntia myöhemmin alas oli kertynyt jo useamman kymmenen metrin jono. Pahimmillaan jono on kahden tunnin mittainen. Kupoliin ei valitettavasti päästy, koska sen ikkunoita pestiin, mutta talon katolle kyllä. En tiedä oliko kyseessä normaali syyssiivous vai härdelli uuden liittokanslerin ympärillä.
Hienot näköalat täältäkin ympäri Berliiniä. Ehkä seuraavalla Berliinin-reissulla pääsee kupoliinkin...
...alkuruoaksi äyriäissalaatti ja puoliskolle kanasalaatti, pääruoaksi ankkaa ja puoliskolle jättikatkarapuja. Jälkiruoalle ei ollut enää tilaa.
Sitten S-bahn S75:llä Charlottenburgiin ja ihan kohta nukkumaan.
Siegessäule on Preussin sotilasmahdille omistettu monumentti keskellä Tiergartenin puistoa, Grosser Sternin ympyrässä.
Kyllä, tuonne ylös, 67 metrin korkeuteen pääsee kävelemällä 256 rappusta. Kyllä, sinne oli ihan pakko nousta. Tässä kunnossa tulos oli hirmuinen puuskutus ja aika vetelät koivet. Maisema oli kyllä kiipeämisen arvoinen.
Iltapäivä oli muutenkin patikointivoittoinen. Museosaarelta käveltiin Unter den Lindeniä pitkin Brandenburgin portille, tosin matkaan kuului yksi kahvilassa käynti. Sieltä matka jatkui Valtiopäivätalolle, josta Siegessäulelle ja vielä hämärtyvässä illassa vanhan Länsi-Berliinin keskukseen, Ku´damm -kadulle, jonka näyteikkunoiden tuijottelu saikin toimittaa iltakävelyn virkaa. Sen jälkeen olikin olo, että nyt saa kävely riittää ja S-bahn sai kunnian kuljettaa meidät Friedrichstrasselle, josta oli jo aamupäivällä museoihin mennessämme bongattu mukavantuntuinen Vietnamilainen ravintola viimeistä ilta Berliinissä juhlistamaan...
Spree-joessa sijaitsevalla museosaarella on myös massiivinen tuomiokirkko.
