Saapas nähdä, heittäytyykö Helsinki Pride ristiriitaiseksi
Helsinki Pride kielsi Kokoomukselta Helsinki Pride -kumppanuuden, perusteluna se ettei 10 kokoomusta kannattanut translakiuudistusta eduskuntaäänestyksessä, vaikka valtaosa kokoomuslaisista äänesti sen puolesta ja laki meni läpi.
Kokoomuksessa asiasta nousi tietenkin poru.
Myös Kepulle tuli kumppanuusporttikielto.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009603584.html
Mielenkiintoista että vaikka kaksi demaria äänesti 2014 tasa-avioliittolakia vastaan, niin silloin Helsinki Priden mielestä SDP kelpasi kumppaniksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000841827.html
Samoin Helsinki Priden kumppaniksi on kelvannut jopa kirkko, joka vuodesta toiseen yhäkin on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisia ihmisoikeuksia vastaan, eikä suostu vihkimään toisiaan rakastavia ihmisiä yhdenvertaisesti. Tulee olemaan äärimmäisen ristiriitaista, jos kirkko päästetään Helsinki Pride 2023:een julistamaan "pinkkipesuaan" ja jos ristiriitaisesti kuitenkin translakiuudistuksen läpimenon varmistanut puolue torpataan. Saa nähdä . . .
Nyt jokavuotien kuka saa osallistua-keskustelu alkoi ihan rytinällä. Hyvä niin! Kokoomus on aikaisemminkin ratsastellut kaksilla rattailla, Pridestä on muutenkin tullut puolueide, yritysten ja yhdistysten pesupaikka.
Ihmisoikeuksiin ei kuulu kissanruuan markkinoiminen, ehkä Kokoomusaatteellinen Ranneliike voisi vetäytyä vastaprotestiksi kulkueesta.
Minusta puheet "kaksilla rattailla ajamisesta" on vähän sellaista löysää ja epä-älyllistä puhetta tässä yhteydessä. Olen eilen ja tänään kuullut saman hitusen väsyneen "analyysin" muutamalta ihan tolkun toimittajaltakin radiossa.
Itse toki suhtaudun oikein myönteisesti siihen, että transsukupuolinen tai muunsukupuolinen yksilö voi halutessaan vahvistaa juridisen sukupuolensa (lähtökohtaisesti) kertaalleen ilman mitään kolmannen osapuolen lausuntoja tai diagnooseja. Toinen kysymys on, että millaisia aikarajoja tai tarkempia prosesseja ehkä tarvitaan, jos on tarvetta vahvistaa merkintä vielä uudelleen. Samoin minusta kolmas juridinen sukupuolivaihtoehto olisi tarpeen.
Oikeastaan koko juridisen sukupuolen konsepti on vähän tarpeeton.
Edellisessä kuitenkin on koko aihepiirin haaste. Meillä nimittäin on olemassa instituutio nimeltään juridinen sukupuoli. Tällä hetkellä siihen on sidoksissa etenkin asepalvelus. On täysin oikeutettua nähdä asiassa ongelma, kun translakiuudistuksen myötä esim. asepalveluksen suhteen syntyi "porsaanreikä" lainsäädäntöön. Tuota kysymystä ei yksiselitteisesti ole ratkaistu - ja joillekin tämä asia voi perustellusti näyttäytyä ongelmana. Joidenkin mielestä lainsäädännöllinen marssijärjestys olisi vaatinut toisenlaista lähestymistä.
Sen takia Helsinki Pride -yhteisön ratkaisu on mielestäni kohtuuton. Minusta Helsinki Pride -yhteisö teki tällä yhteistyöstä kieltäytymisellään polarisaatiota lisäävän teon - eikä se ole ensimmäinen lajissaan.
Toki on niitäkin, jotka eivät hyväksy ehdottoman binääriin sukupuolijärjestykseen kajoamista. Heidän kohdallaan on epäonnistuttu. Heille ei ole saatu taivutettua rautalankaa riittävästi.
Itselläni on tästä vähän ristiriitaisia ajatuksia.
Sikäli kun olen ymmärtänyt oikein, pridemarssille saa kyllä osallistua vaikka kuinka isolla joukolla ja puoluetunnuksin niin halutessaan. Ei sitä ole kukaan kieltänyt. Virallisten yhteistyökumppaneiden asemaa kokoomuksella ja keskustalla ei kuitenkaan tänä vuonna ole ja täytyy kyllä sanoa, että voin hyvin ymmärtää, miksi. On ollut näiltä puolueilta aivan tietoinen ja tarkoituksellinen valinta kalastella ääniä sekä arvoliberaalien että -konservatiivien suunnalta ja antaa edustajiensa äänestää näissä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa lakihankkeissa vapaasti (toki esim. SDP:ssä ja RKP:ssä on myös havaittavissa samaa, mutta huomattavasti pienemmissä määrin). Suoraan sanottuna vähän ihmettelen, miksi ao. puolueet edes haluavat Helsinki Priden virallisiksi yhteistyökumppaneiksi; eikö sen voisi tulkita keskisormen näyttämiseksi puolueiden arvokonservatiivisille aineksille, joille varmaan kelpaisi vastavuoroinen liittyminen vaikka Aito avioliitto ry:hyn? Kokoomuslaisten ja keskustalaisten uhriutuva sekä johdonmukaisesti asian ohi menevä ja vääristelevä reagointi ao. päätökseen on kyllä ollut ärsyttävää seurattavaa. Ainakin minulle jää siitä vähän sellainen vaikutelma, että oleellisen tärkeää osallistumisessa on itse hyvien asioiden rinnalla (tai jopa sijaan) nimenomaan (harhaanjohtavan) positiivisen julkikuvan saaminen omalle puolueelle kokonaisuutena, kun uhoillaan, ettei kokoomuslaisina tai keskustalaisina lähdetä ilman virallista asemaa marssimaan.
Rehellinen ollakseni olisin itse asiasta päättäessäni kuitenkin menetellyt toisin ihan siitä syystä, että minulle kaikkein olennaisinta on tuen löytyminen hyville asioille monelta suunnalta ja ihan vain säästääkseni itseni ja maailman tältä kollektiiviselta tyhmän leikkimiseltä somessa.
Asepalveluksessahan varsinainen ongelma on koko järjestelmän sukupuolisidonnaisuus, mutta ymmärrän sinänsä smo:n pointin.
Muistuikin tässä mieleen että Helsinki Pridehän tiedotti huhtikuun alussa että tulevana kesänä Helsinki Pride ja Tukholma Pride heittäytyvät harrastamaan ihan jopa kimppa"kivaa", eli tekevät Pridejen ohjelmapukkauksessa yhteistyötä. Je Hki Priden teemana on Joy ja Riot. Ohjelmasta Joy eli ilo ja nautinto tulevat isommasti lahden takaa Tukholmasta ja Riot eli kapina, metakka ja rähinä on sitten Helsinki Priden omaa tuotantoa - luonnollisesti.
Eli noh, Helsinki Pride aloitti tuon Riot:n. metakan ja rähinän, jo tällä viikolla ennakkoon, ihan kirjaimellisesti. Mitä heillä vielä mahtaa olla tulossakaan, tuolta omatuotanto-saraltaan . . . Tiedä sitten harmittaako ns. rekka-lesboja ihan "vi..sti" se, että tulevan kesän Hki Pridessä ei sallita rekkoja lainkaan, eli viherilmastossa muutoksen tuulet puhaltavat ja kaikki "pakotetaan" kävelemään - ihan ite.
Naapurimaitten välistä jääkiekkomaista rähinää ei varmastikaan jouduta kokemaan, koska Hki Priden Joy- eli Ilo-ohjelmassa ruotsalaiskumppani on vahvistanut jo Loreenin ja Käärijän esiintymiset Helsinki Priden Euroviisubileissä, joissa on 18 muutakin esiintyjää.
Hki Pridessähän esiintyvät myös ikinuoret Kim Wilde ja italodiscopopin Sinitta - eli kyllä ymmärtää että Kokoomukseen iski rankasti, biletysintoon, siltä kumppanuuden teilaaminen.
Onkohan kukaan huomannut vielä tarkistaa, tulevatko helmikuun alussa translakiuudistusta vastustaneet 10 kokoomuslaista myös uuteen eduskuntaan, vai tippuiko heitä jo vaaleissa matkasta?
Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen ainakin äänesti translakiuudistusta vastaan. Hän ehkä tullee Hki Prideen kuitenkin kuokkimaan, tapansa mukaan, vaikka taannoin julisti medioissa että olisi äänestänyt yhdenvartaista avioliittolakiakin vastaan, jos olisi silloin jo ollut kansanedustajana maahanmuuttovastaisessakin puolueessa. Tai ehkä Tynkkysellä on kesähäät afrikkalais-sambialaisen poikaystävänsä kanssa ja ehkä lapsenhankintakin jo suunnitelmissa (noistahan Tynkkynen on kohkannut kuulemma medioissa kuluneen talven). Kenties Riikka Purrasta tulee siihen syssyyn jopa kaaso ja kummi sitten.
Vai matkiko Hki Pride nyt sittenkin viimeviikkoista, kun Baijerin Pride antoi bannit Baijerin kristillissosiaaliselle oikeistopuolueelle pridestään, kuin puolueesta olivat jotkut ruotineet draq queenien satutunteja lapsille.
Oman arvioni mukaan priden järjestäjät tässä näpäyttävät kokoomusta sen kymmenen kansanedustajan translakiäänestyskäyttäytymisen (laki meni läpi 23 kokoomuksen edustajan avulla, kun hallitus ei ollut yksimielinen) lisäksi siitä, että kokoomus vaati ja sai valiokunnassa läpi vuoden aikarajan uudelle juridisen sukupuolimerkinnän vahvistamiselle, ja että kokoomus nyt käy hallitusneuvotteluja perussuomalaisten (ja myös kristillisdemokraattien) kanssa.
Keskusta taas hallituksen jäsenenä oli kaatamassa translakiuudistusta, ja se olisi kaatunutkin, jos kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö ei olisi asettunut lakiuudistuksen taakse.
Sikäli kun olen Helsinki Priden asiasta antamia lausuntoja lukenut, hampaankolossa taitaa olla pikemminkin kokoomuksessa ja keskustassa vallitseva käytäntö pitää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ns. omantunnonkysymyksinä, ei niinkään se, kuinka moni kulloinkin tarkalleen äänestää puolesta tai vastaan. Kokoomukselta ja keskustalta edellytetään, että ne puolueina sitoutuisivat sen verran yhdenvertaisuutta (ja varsinkin kokoomuksen kohdalla ymmärtääkseni myös omia virallisia kantojaan) edistämään, että tekisivät asiasta muodollisen ryhmäpäätöksen eduskuntaryhmissään, eivätkä irtisanoutuisi tosipaikassa ottamasta kantaa nimenomaan puolueina. Käsittääkseni osa edustajista voisi tällöinkin äänestää vastaan tai jättäytyä äänestyksestä pois niin halutessaan.
En suoraan sanottuna näe erityistä syytä esittää kokoomuksen jotenkin "pelastaneen" translain. Eikös kokoomuksen (enemmistön) odotettu alusta alkaenkin olleen lakiuudistuksen kannalla, mikä oli varmaankin osasyy sille, että keskusta näki vapaamatkustelemisen paikan. Hallituksen esityksen oppositiosta tukemisen korostaminenkin herättää kysymyksen, onko lähtöoletuksena kokoomuksen kohdalla se, että puolue vastustaa kannattamiaan uudistuksia, jos ei ole itse hallituksessa. Nähdäkseni kokoomus vain toimi translain kohdalla ennalta ilmoittamallaan ja suht koht ennalta oletetulla tavalla (miinus nämä tarkennusvaatimukset), mikä on tietysti hyvä, muttei minkään erityismaininnan tai papukaijamerkin väärtiä. Kokoomuslaisten ja keskustalaisten vaa'ankieliaseman korostamisessa uhkaa jäädä sivuun se seikka, että sen saa aikaiseksi yksinomaan se, että vihreät, vasemmistopuolueet ja RKP ovat yksimielisesti kannalla. Samalla tullaan kuin varkain osoittaneeksi juuri se, mihin Helsinki Pride -yhteisö viittaa, eli se, että kokoomus ja keskusta eivät puolueina ole yksiselitteisesti seksuaalisen tai sukupuolellisen yhdenvertaisuuden kannalla.
Kulloiseenkin hallituskokoonpanoon päätyminen on tietysti monisyinen prosessi, mutta hallitusyhteistyöhön pyrkiminen nimenomaan perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kanssa on kyllä eittämättä Helsinki Priden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisen aseman ajamisen (ja sen oletetun tärkeyden) näkökulmasta nähtävissä ei-toivottavana. Kokoomus tulee siinä alleviivanneeksi sitä, että sitä yhdistävät puolueena ihan toisenlaiset tavoitteet, sillä muuten se olisi valinnut toisin. Verrata voi vaikka niin ikään hallitusneuvotteluissa mukana olevaan RKP:hen, jonka sinipunapreferenssit eivät ole jääneet kenellekään epäselviksi.
Itse ei enää kiinnosta edes mennä Kaivariin piknikille tänä vuonna. Pridesta on tullut ihan jotain muuta mitä se oli joskus, homojen ja lesbojen oikeuksien puolesta olevaa juhlintaa. Nyt sukupuoliseen suuntautumiseen liitetetään meihin mitenkään liittymättömät sukupuolidysforiasta kärsivät ihmiset ja se lisää taas ennakkoluuloja homoja kohtaan vaikkemme näihin ihmisiiin liity millään tavalla. Seta ei enää hössötä muusta kuin transihmisistä ja ”muunsukupuolisista”. Olisi hienoa jos voitaiisin irrottaa ”T” ja kaikki siitä eteenpäin ja jatkaa jälleen LGB-liikkeenä.
Olen osallistunut varmaankin kymmenen kertaa tai useammin Pride-paraatiin. Nyt alkaa tuntua siltä, että en minäkään halua mennä mukaan tänä vuonna noihin tapahtumiin.
Olen todennut aiemmin, että Seta on unohtanut homot. Mielipidettäni kritisoitiin. Tänä päivänä näyttää yhä ilmeisemmältä, että sekä Seta, että Helsinki Pride on meidät unohtanut.
Itse näen asian siten, että sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisen aseman vastustaminen kulkee useimmiten käsi kädessä seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisen aseman vastustamisen kanssa. Suurimmalle osalle vastustajista on ihan yhdentekevää, poikkeaako joku kaksinapaisesta heteromuotista millä tavalla tarkalleen ja itsestään jotenkin poikkeavaan suuntaan poikkeajia väheksyvät ovat heidän silmissään korkeintaan ns. hyödyllisiä idiootteja. Monien poikkeajien kohdalla saattaa olla niinkin, että poikkeavat useammalla tavalla samanaikaisesti. Voisin käyttää esimerkkinä esim. itseäni, vaikken sukupuolivähemmistöön kuulukaan. Yhtä lailla minua saatetaan henkilökohtaisen pukeutumis- yms. tyylini vuoksi pilkata kuin homoutensa jollain tavalla paljastamaan erehtyvää, mutta muutoin stereotyyppisen näköistä miestä. Pilkkaamisen "syyt" ovat kummassakin tapauksessa kutakuinkin samat, eli muotista poikkeaminen. Vaikka vastustajia kuinka yrittäisi heidän vaatimuksiinsa mahdollisimman paljon mukautumalla mielistellä, ei heille omana itsenään kuitenkaan koskaan kelpaa. Jossain vaiheessa on kuitenkin taas itse vuorossa ja kenties ystävät vähissä.
Seta-aktiivinakin tunnettu helsinkiläinen varatuomari Ulf Månsson kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla olevansa pahoillaan päätöksestä kieltää kokoomuksen osallistuminen Pride-kulkueeseen (
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009605004.html ). Hän muistuttaa kiellon seurauksista; torjutun ryhmän jäsenet voivat laajemmin kääntyä koko vähemmistöä vastaan. Månsson kirjoittaa toivovansa, että Pride-yhteisö tulee järkiinsä ja pyörtää päätöksensä.
Månsson kuitenkin kirjoituksensa perusteella vaikuttaa käsittäneen, että puoluetta olisi jollain tavalla kielletty kokonaan osallistumasta kulkueeseen.
Turkulainen Atte-Ville Makkonen puolestaan kirjoittaa mielipidepalstalla (
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009605093.html ), että Helsinki Pridella ei ole velvollisuutta toivottaa hymyssä suin tervetulleeksi tapahtumiinsa sellaisia järjestöjä, jotka hyväksyvät sen, että osa jäsenistä vastustaa tosiasiallisia sukupuolivähemmistöjen elämää helpottavia toimia. Hänestä pettymys olisi parempi suunnata sisäänpäin eli omiin puolueisiin ja niiden toimintaan. Makkonen myös pitää täysin ymmärrettävänä, että Pride-liike ei tahdo tapahtumiinsa sellaisten puolueiden tunnuksia, joiden suhtautuminen liikkeen tavoitteisiin on kaksinainen.
Lain säätämisessä on kuitenkin niin, että vaikka itse asian (tässä tapauksessa helpomman tien vahvistaa juridinen sukupuolensa - itsemäärittelylähtöisyyttä myöten) hyväksyisi, ei itse lakiteksti ehkä kuitenkaan tunnu noudattavan riittävää lainsäädännöllistä täsmällisyyttä tai se synnyttää lainsäädäntöjärjestelmään tilanteita, jotka koetaan viite-eheyttä rikkovaksi. Syy suhtautua kielteisesti yksittäiseen lakiesitykseen voi kummuta muustakin kuin jonkin ihmisryhmän kategorisesta vastustamisesta.
Yleisesti ottaen priden järjestäjien olisi oikeastaan turvallisinta tehdä linjaus hajuraosta koko puoluepolitiikkaan, eikä kumppanoitua puolueiden tai niiden kylkiäisjärjestöjen kanssa. Toki se ei estäisi puolueiden ja niiden läheisjärjestöjen edustamista kulkueessa. Setan piirissä puoluepoliittiset läänityspyrkimykset ovat kautta historian olleet merkittävä ongelma ja riitojen lähde. Tälläkin kerralla Helsinki Pride -yhteisön huonosti harkitusta ratkaisusta syntyy täysin tarpeettomia jakolinjoja, jotka haittaavat tärkeiden asioiden edistämistä.
Helsinki Pride -yhteisön ratkaisua voi mielestäni pitää huonosti harkittuna ennen kaikkea siksi, ettei siinä ennakoitu somevääristelyn ja tyhmän leikkimisen alkavan oitis, jos kyse on vähänkin abstraktimmasta asiasta. Puolueiden uupuuminen virallisten yhteistyötahojen joukosta väännetään ao. puolueiden kannattajien osallistumiskielloksi ja ryhmäpäätöksen edellyttäminen eduskunnassa vaatimukseksi täydestä yksimielisyydestä jne. Huonosti harkittuna täytyy pitää myöskin sitä, että jotkut kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat näitä väärinkäsityksiä ilmeisen tahallaan lietsoneet.