Der junge Herr Kliffa

ajaa parta, täyttää hakemukset, maksaa laskut, soittaa pankkiin, selvittää apurahat, ostaa sukkia, ostaa nahkatakki, käydä hesassa, mennä iltatorille myymään vanhoja vaateita, keksiä cristalin latex-kipsivaate, mennä kliffan kanssa saunaan, imuroida, hakea uusi id, lukea se. sunnuntaihin mennes pitäis saada lista nollattuu. mitä teen? makaan kone sylis sohval, bloggaan ja rapsutan koiraa välil. you go girl!! miten oon saanu ikinä mitään tehtyy täl laiskuudel? ja miten sitä kuitenki on adhd ja unihäiriöinen ja hyperaktiivinen? mikä tässä yhtälössä mättää?

kliffaa ei selvästi aamusin nukuta. herra alko voimistelemaan taas turhan varhain. onneks mulla blogit ja sinkkuelämät lainassa. menee aamukahvi. huomenna hesan pikasesti, pitää tavata mun vakkari-transu ja puhuu sen vaatteista. se on huonona mun tulevaisuuden suunnitelmista. koitin kovin lohduttaa et asiat tulee hoitumaan ja kaikki järjestyy. mulla nyt kova kriisi siitä otanko kliffan mukaan tai en. toisaalta jos jättäis tänne olis syy ja pakko lähtee takas turkuun ajoissa eikä vois jäädä dokaamaan. hesa ja erottaja mulle aika riskaabelei paikkoi. niin helppo jäädä istumaan ja juomaan. mä kyl tykkään juoda. vaik viime aikoina on muutaman kerran mennyt hiukan överiksi baarissa. mutta (melkeen) aina oon kotii saakka päässy. yks kaveri aina välillä huolissaan ja koittanu majottaa mua sohvalleen ku monark ei o totellu isäntää mut jääräpäänä aina kotiin. nyt odotan et la olis kivaa ja lähtis ulos. kaverit kulman takana (melkeen kaikki asuu portsassa, tää on turun hip happening naapurusto) ajatellu pitää kesän alotusbileet. olis viel hyvä ilma ja kesä ja im all set. lisää kahvii. ja sit blogikierroksel.

mulla on uus fillari, se on musta. se on monark. se on kaupungin coolein filu. mä asun lainakämpässä lainakoiran kanssa. enivei, mula on muutamia rutiineiks muodostuneita juttuja tässä jo. yks on päivä/aamukahvit brahen terasilla, hengailu kaupungilla sen jälken ja sitä ennen. hengailu on ihanaa. enivei, aamulla poljin rutiinireittiäni kaupungille mikaelin kirkon ohi. ruoho olio just leikattu ja mikään tuoksu maailmassa ei o niin kesä, niin lapsuuden onnellisuus mulle ku vastaleikattu ruoho. eli fiilis oli hyvä. vaikka oon saanu tapettuu mun lainapuutarhan kasvit (sorry..) ni oon saanu pientä elämää luotua. liotin herneitä ja laitoin niitä multaan ja mula on nyt hernenversoja. ne on ihania. ne vaan elää pimeydessä ku mull aina verhot ja kaihtimet kiinni. mut silti, ne elää ja kasvaa, ja aina aamusin käännän purkin ja aina ne päivän mittaan kaartaa kohti sitä pientä valoa mikä kaihtimien välistä taittuu. eli en ehkä oo niin kova vaan tuhoamaan kaikkea, onnistun myös pitämään jotain hengissä (kliffa) ja kasvatamaan uutta (herneet). mun kaikki (siis melkeen) hygieniatuotteet´on vihreitä, hammasharja ja -tahna, käsisaippua, toinen silmänympärysvoide, deodorantti. (sit on se harmaa/hopeatodellisuus, dior homme ja rivistö biotherm hommea mut ne kaapissa, esillä vihreet). mutsin ja ukkon puutarha on kokonaan vihreä, ja nyt kun mutsi on luovuttanu ja antaa rikkaruohojen kukkia se on myös keltainen, osin. samoja kasvaa mun pihalla, tai siis mun naapurin puolella. kesä niin täydellistä aikaa, turku siihen aikaan ainoa oikea paikka. ainakin mulle. syksystä ei vielä tiedä, enkä edes mieti sitä viel (bullshit). mut nyt koitan nauttia ihan vaan tästä hetkestä. ja taidan tehdä kliffan kanssa vielä ainakin yhden lenkin tänään. jos joku haluu mukaan ni let me know. me mennään hitaasti. kliffa jo vanha ja mä laiska. ja haluisin laitta ipodin soimaa ja tehdä pyöräretken. mut mä istun täällä ja bloggaan.. jossain mättää.. ai niin ja asun vaaleanvihreässä talossa, vanhempien talo myös vihreä. i love green, looks good.

ai niin ja sen lisäks et oon herne-farmari mä oon ominu vanhempien puutarhas kirsikkapuun. must se on söpöö et mul on oma kirsikkapuu ku oon 7-vuotias tyttö ja niin ihana..

so. maire. jep jep. die alte berlinerin tunte. meni ohi. kliffa hyperaktiivinen, en tiiä mikä vaivaa paappaa. huomenna täytyy ottaa mukaan vanhemmille. mutsin jakku valmis (melkeen) enää pikku juttuja. toisaalla käyty vääntöä vaatteista ja muodista, pinnallisuudesta ja muusta. mä lähinnä siks et mulla on iskeny tarve todistaa joillekkin tahoille jotain. oikeestaan en ees tiiä miks. jankkaan aina ja koko ajan itelleni ettei muiden mielipiteet vaikuta mitenkään muhun, olen pätevä, itseriittoinen yksilö kuka ei tarvii kenekään hyväksyntää mut silti en o viime aikoina tehny muuta ku todistellu eri tahoille että olen jotenkin.. pätevä? kelvollinen? jotain. oon aika hanakka jamppa länkyttämään kaikkea kaikille kaikista, kestän itse asiassa aika paljon kaikkee itse. jotkut jutut hakkaa vastaan ja pahasti. ja niitä akilleen kantapäitä on (vahingossa) viime aikoina potkittu. siksi alko (myös) otsasuoni pullistelemaan. mutta tästä lähin koitan vakaasti olla todistelematta mitään kenellekkään. paitsi itselleni. i swear. all i want is my right to twinkle. yksin sinkkuna, itsenäisenä ja pakosta. vapaaehtoisesti ja muista täysin riippuvaisena. onneks mulla 2 uutta paitaa. mutsilla siis lakkiaiset ens pe, ja mulla kriisi mitä laittaa päälle. päädyin koko mustaan asuun, tai sit tarviin uudet valkoset sukkahousut ja musta yläosa mut sit vois laittaa valkoset kengät? tai musta mut sit pitäs keksii alaosa jotenkin. sen puvun mikä turussa mukana housut ei o mitkään parhaat mahdolliset mut toisaalta mul olis siihen kliffat uudet kengät. tää on niin haasteellista.. onneks aikaa viel tovi.

kliffa herättää mut jok aaamu älyttömällä riehunnalla. en ymmärrä miks se on niin touhukas aamusin ja sit nukkuu loppupäivän. mä oon aamuvirkku tyyppi, herään aikasin ihan ongelmitta, musta on kiva kun 49 kiloa mustaa karvaa tulee nuolemaan naamaa ja kantaa sänkyyn limaisen luun mut silti.. aamut mulla ennen pyhitetty 5 kupille kahvia ja hitaallee heräämiselle (=bloggaamiselle, selittää mun juttujen tason) ennen ku tulee tyttökullat milloin kliffa saa aamupalaa ja sit lenkille. mut kliffa jotenkin turhan riehakkaana muutamana aamuna ollu kuvioissa mukana. kultu, vara-komppis haluis hiukan rauhallisemman aamun.. olenko loukannut sinua? kerro toki miten ja milloin, minä en tiedä. onneks on kahvi valmista.

kliffa päivä, piti tehdä jakku mut kangas ei riittäny, kaveri tullu eilen takas englannista ja tänää hengattu koko päivä, menos viel hakee sil uus puhelin ku sen vanha pysyy kasas teipil. kliffa pitäs viedä ulos ja kotona siivota. öö.. mitä muuta puuduttavan tylsää vois kertoo? ollaan käyty kaverin kaa joka päivä anttilas kattoo leffoi, alkaa hiukan hävettää jo. ei meil o muutakaa tekemist. me ollaan työttömii. pitäs kirjottaa hakemukset, selvittää kaikkii apuraha ja stipendijuttui, kehittää konsepti mallistolle ja alkaa säätää asuntoa ja tavaroita hesassa ja täällä. ja tehdä mutsille se f**n jakku. siin ei kyl mee kauaa ku alkaa tekee et huoli pois. kliffa alko tänää rähjäämää mutsin kaverille. mua alko ärsyttää ja vein sen kotii. noin nyt sain tarpeeks tylsää elämääni purettuu tänne. piti nähdä yks kaveri tänää mut eilen tuli hiukan sanomista ja nyt en uskalla ottaa yhteyttä vaik joo kinda koitin pyytää anteeks mun ylireagointii asioihin. haluisin päästä käymää askossa. pitäs jallittaa unicefin söpö värvääjä kahvil, saada maksettuu visakortti kokonaan tyhjäks (good vitun luck with that one) treenaa saksaa sen verran et saisin martinin kommentist kaiken irti (en o viel päättäny oonko loukkantunu siitä vai en, mä loukkaannun helposti. ei ku en, se on maire. pelse kliffa ja rento) ja MAKSAA TUKHOLMAN HOTELLI!!! ehkä toi vimppa so far tärkein et on majapaikka ku tapaan sen kauniin laihan svenssoni-rokkarin kesäkuun lopul festareil. mut note to self; älä ota niin pahoi kaatoi ku yleensä aina turussa jos meinaat saada pokaa. ta taa, kaveri haluu nettii.

ja kliffa pyörii mudassa. mutsi ilahtuu suuresti kun herra tulee likaisena kylään. sillä alkaa kierrokset olemaan aika kovila lakkiaisten takia. mulla alkaa loppua kierrokset. ei mitenkään ettenkö pitäis vanhemmistani mut hei oikeesti ei kukaan jaksa niitä tän ikäsenä enää niin hirveesti. tai siis tullaan hyvin juttuun kun ei ihan joka päivä nähdä. nyt oon ollu auttaas remontissa ja jutuissa ja otsasuoni tykyttäny aika pahasti. mut se la vii. eilen alko satamaan, nyt helpottanu. hiukan tihkuu edelleen mut se voi olla kans omaa syytä tai onkin. tai .. whatever. pitäs lähteä kohti kakkapuistoa kliffan ja pussin kanssa.

taitaa hommat kusta pahemman kerran täl hinuril kaverimaailmas. väärinkäsitykset koitetaan korjata puhumalla mut kun puhutaan klingonia ja huonoa saksaa väärillä datiiveilla ei lopputulos o muuta ku lisää paskaa. mut kliffempaa on se että meiliin tuli vastausta ja syksy näyttää sateiselta, tuuliselta ja kenkähyllyyn pakko ostaa puukengät. ja anteeksi (taas) kaikki. tarkoitus oli hyvä, kaikille.

kotikaupunkini, muutaman vuoden poissaolon jälkeen taas kotona. mulla on muutamia paikkoja mistä en luopuis ikinä. titskun terassi esmes. ruissalo ja kauppatori, yliopistonkatu nyt ku siitä tehty kävelykatu, mun uus tuttavuus cafe brahe ja manuelan terassi. kaikki liippaa kans siihen et mulla on uus pyörä ja mä oon siitä niin f'n ylpee.. se on musta. se on monark. mietin et olis tehny monarkil omat myspace sivut mut mul alkaa olee hiukan liikaa sivupersoonia jo netissä.tääläkin vaik toinen aina hiljaa. parempi niin. vaik kaikil mun nettipersoonil on omat puolensa, omat persoonallisuutensa. ja kaikki silti mua. taas darra ja väsymys. kliffa herätti ajoissa kattoon tyttökullat ja pian pitäs lähtee ulos. eilen oli hiukan olo ettei mitään sen kummempaa mut aika hyvässä jurrissa olin. kotimatkalla puutarhakatu tuntu liian kapeelta. ego vaatii tilansa. ja eilen egoa hiukan tuli taas dumpattua. c'est la fucking vie. tänään pitäs saada asioita säädettyä taas ja pari juttua tehtyä loppuun. ou jes, mutsille pitäis tehdä jakku, sillä on lakkiaiset. kaavat oon tehny jo, enää on ompelua edessä.

mutta lyhyesti; ich liebe turku, hyvää huomenta kaikille, elämä on ihanaa.

tänään, pian, blogiposse yhdessä baarissa. das ist kliffa.yks bloggari jo hiukan känässä kuulemma. onneks mullakin on camparia edessä. tutustuin naapuriin tänään. vanha tuttu itse asiassa kuka oli aivan v***n rasittava back in the days. onneks tunne oli molemminpuolinen. mutta joo mä olin ihan v***n rasittava tyyppi monien mielest sillon. edelleen aika monet pitää mua koppavana. pitäis miettii mitä laittaa illalla päälle.. päivän asu sai hyväksynnän jo, mut jotenkin tekis mieli vaihtaa vaatteita. mieleen tulee kysymättä yhdet vanhat kengät mitkä tuli vastaan pakkaillessa. mulla ei vaan oo valkosii sukkii. voi voi. mutsi ihan innoissaan kliffasta. voin kuulemma jättää koska tahansa hoitoon vanhemmille. herraa syötetään aika reilulla kädellä siellä ni voine selittää aika paljon. lupasin ettei o hirveen paksus kunnos ku omistajat palaa, täytyy kattella. so far menny hyvin, viel jalat liikkuu. mun kohdal tilanne hiukan toinen. pakko olla timmis kunnos ku tukholman festarit, pakko olla laiha ja nätti.