Havaintoja

Harmaalokki (Larus argentatus) muistuttaa tietyn ikäisenä kalalokkia, mutta on lähes tuplasti suurempi. Harmaalokki talvehtii Itämeren eteläosassa, mutta pieni osa jää Etelä-Suomeen, lähinnä rannikolle.

Sitä hirvitti mennä jääkylmään veteen.

Tämä yksinäinen harmaalokki on ilmeisesti päättänyt jäädä talveksi sisämaahan, vaikka sen suuret siivet olisivat kantaneet lämpimämpään ilmanalaan.

Kalliokyyhky ja kesykyyhky eli pulu ovat sama laji (Columba livia), vaikka niillä on eri elinalueet. Kalliokyyhkyjä elää Välimeren, Mustanmeren ja Kaspianmeren ympäristössä, Ranskassa Bretagnen rannikolla sekä Skotlannin ja Irlannin länsirannikolla.
Kalliokyyhky on varovainen ja ihmisarka. Tässä kuvassa kalliokyyhkyjä Norfolkin rantakalliolla. Kuvaaja Andrew Dunn, Wikimedia Commons.

Kesykyyhky on kalliokyyhkyn kesymuoto, joka on levinnyt ihmisen mukana Suomen kaupunkeihin 1800-luvulla. Kesykyyhkyjä on Suomessa melko vähän, noin 40 000 pesivää paria. Esimerkiksi pesiviä sinisorsapareja on noin 200 000, sepelkyyhkypareja noin 250 000 ja pajulintupareja 7-11 miljoonaa.
Sama puluparvi, joka tepasteli torilla käydessäsi, saattaa laskeutua viereesi mentyäsi läheisen puiston penkille istumaan, mistä tulee vaikutelma, että puluja olisi paljon. Uutisissa kerrottiin, että koko Pirkanmaalla on menossa pulukannan laskenta joulu-helmikuussa. Ensimmäisten arvioiden mukaan määrä olisi Tampereella romahtanut kahdeksasosaan.
Seuraavissa kuvissa suomalaisia kesykyyhkyjä, jotka ovat seuranamme koko talven, sillä ne ovat paikkalintuja.

Marraskuun loppupuolella oli vielä syksyistä.

Itsenäisyyspäivän tienoilla oli talvista.

Sen jälkeen lämpeni ja lumi suli pois.

Eilen 17.12. oli harvinaisen miellyttävä ulkoiluilma: sopivan lämmintä, lumi oli sulanut kaikkialta ja aurinkokin pilkisti. Linnutkin olivat innoissaan.