mun bf sanoo aina et oon ihan billy corganin näkönen, yhdes videos suostuin näkee sen iteki. en ollu keikalla. mua alkanu viime aikoina häiritsevissä määrin.. häiritä (?) ihmeelliset fläsärit nuoruudesta mikä kai sit on takana jo.
pikkupakkasel henkoset tupakast ja oon 16 ja kaverin takapihalla röökillä sunnuntaina.
sairashuoneenkadul fillaril ja oon mun ensirakkauden luona kuuntelemas ismo alankoo.
ja aina kaikki kiteytyy siihen et vittu mun ei kuuluis olla täs tilantees tän ikäsenä ja samas iskee.. siis jees, kaikkihan on hyvin ja parempaan suuntaa menossa ja must tuntuu et mun elämän suuntaa parannetaan ihan koko ajan ja vasiten et joku luottaa muhun täysin ja jos nyt mokaan mokaan ihan vaan koska olen vittu luuseri ja koska en oikeesti oo, oon vaan saamaton.
nostalgiaa ja "suurten tarinoiden, toiveiden ja odotusten murenemisesta". sitähän se on tää elämä. halusin tai en.
mut kans saa kiksei elämäs pienist asioist. kaikki on just nyt sinistä ulkona, mun herneen versot kasvaa kovaa vauhtii. mul on ihan sairaan hieno uus hattu ja huivi ja mun pitäis kyl saada uus puku. siis jos saan sen duunin. ja miks mul pääs aivan mielipuolinen unelmakämppä millast en vois koskaa saada vaik sellanen löytyiski?
