pesä

mulla on hirvee hinku saada tää koti sillee enemmä kodiks. mun mielee tääl on muutama kipupiste. yks on mun järjetön tarve kerätä tavaraa. mul on vanhoi muotilehtii (sadoin kappalein) mul on kenkii ja vaattei, kankai ja ompelutarvikkei, kirjoi, huonekalui, korui, sälää ja shittii. mistään ei voi luopuu ku kaikes joku tunnearvo (muka..) ja sit seuraavana päästää siihe et oon koko ajan haaliis lisää kamaa. se on iso issue. mul olis tänää tai huomenna tulos uus kirjotuspöytä, aika iso, 50-luvun täyspuinen ja nätti ku fan, sekä ioshko kaappi mis olis ovet ja oikee lasiovet et sais muotikirjat framil ja silti sillee hiuka pölylt suojattuna. mul on sillee motto et kamaa lähtee kans ulos ja nyt oon jo saanu luovuttuu kirjahyllyst, työpöydäst ja yhdest vanhast pöydäst (ku keittiöön tulee kans uus pöytä).

työpöytä ja kirjahylly ei oo issue, ne on ikeasta ja sillee ostettu edukkaati ja vaan täyttään joku tarve ja niil on ollu tilaust, mut kaikki muut mun huonekalut on mutisn lapsuudenkodista ja osa viel mutsin isän lapsuudenkodista eli niit ei vaan voi roudaa kirppikslle. mul tuli yks uus kokonaa tyhjä nurkka tänne ja ziisös se on nätti ja ihana ja ilmava ja avara ja valoisa ja täydellinen ja oon helisemässä ku haluisin saada pidettyy sen tyhjänä avarana valoisana..

mul on kovin pesänrakennus päällä ja seuraavana haluisin kysyy haluuk kaveri myydä tän meille.. ku oon niin kotiutunu tänne.

mä olen jopa päättäny luopuu mun toisest tulostimest ja käydä taas kertaallee läpi mun kamoi et mist oikeesti vois luopuu koska mä hukun tähän tavarapaljoutee. tää on joku sairaus, ei kukaa aikune ihminen (paitsi mein mutsi..) voi hamstraa kamaa tällee? iha oikeesti. kävin läpi mun korut ja ku ei siinäkää oo mitää mieltä et on sellanen arsenaali koruu ku ei ees käytä koruja.