mun ikkunan alla meuhkaa kissa. se on vissiin sellanen kelta-raidallinen kaveri, hiuka huonos karvas. vissii edelliset asukkaat täs talos on ruokkinu sitä ja se haluu ruokaa.. mua riepoo koska must on tosi kusista ruokkii eläintä vuos ja lähtee menee. mun tekis mieli alkaa ruokkii sitä ja ehkä päästää sisää välil ku kylmä ym. tääl ei tietty saa pitää lemmikkei. ja okei mä en vois jättää sitä tänne ku lähden ite. eli mun pitäs lähtee kissa kainalos. se on kyl herttasen olonen kaveri. toisaalta se musta labbiskin olis kiva kaveri.. lemmikki ku lemmikki. eniten haluisin sphynxin ku ne niin älyttömän hienon näkösii otuksii. ja luonteeltaan kuulemma (näin oon siis lukenu) ihan mieltsin sosiaalisii.
2 kommenttia
stellagrrrl
30.9.2007 18:10
jos en olis allerginen kissoille, niin mulla olis noita ainakin kolme. ihania. ja pari kiinan harjakoiraa. ja saluki. ja tietty jorma...
arkadas
1.10.2007 09:12
Entisenä koiraihmisenä (koirat: saksanpaimenkoira, moropi (monirotupiski) ja mäyräkoira - kaksi ensimmäistä oli omia, mäyris tuli taloon exän mukana) minulla oli omat hankaluuteni oppia elämään kissan kanssa. Nykyinen puolisoni kun halusi kissan, koska hänen elämäänsä sellainen on kuulunut aina. Hankimme norjalaisen metsäkissan, joka nyt on jo nelivuotias, hellyydenkipeä (kuten molemmat omistajansakin) ja erittäin seurallinen.
Koiran ominaisuus on miellyttää ihmistä, tehdä temppuja herkkupalojen eteen. Kissa pitää herkkupaloja itsestään selvyytenä. ;)
Sitoutuminen eläimeen on vastuunkantamista mitä suurimmassa määrin. Mutta siinä sitoutumisessa saa puolelleen myös elinikäisen uskollisuuden...