Jo kauan ennen kuin MEILLÄ oli talo maalla ihastuin alla olevaan Pertti Niemisen runoon. Siinä kiteytyy sellainen ihmisrakkaus, empatia ja vieraanvaraisuus jota itse pyrin toteuttamaan, ja jota arvostan suunnattomasti kun sellaista saan osakseni muilta.
Tiedän miten kaipaat sieltä pois,
mikset tulisi tänne?
Meillä on aina tyhjä huone,
viiniä pullo tai kaksi -
saisit laskea kirsikkapuut,
kulkea jokea myötä- ja vastavirtaan,
selata uudet kirjat ja lukea vanhat,
valvoa yöt ja päivät,
nukkua päivät ja yöt,
lähteä kun tahdot.
Kai sinä tuletkin,
kunhan joskus joudat?
Aboa ja Hortus, tuossa kuvassa on ehtaa kattopärettä. Kuva on kesältä 2005, kun isäni esitteli kyläjuhlassa päreiden höyläystä perinteisellä itse rakennetulla höylällä.
1 kommentti
Aboa
16.3.2007 10:59
Tahtoo oman pärehöylän..! Mutta uusi haaste kiertää ja sinä olet nyt haastettu. Käy kurkkaamassa säännöt blogistani.