niin eli miten mä nyt ajattelen tän. Mä haluaisin sun tukea juuri nyt mutta musta tuntuu että sä tarvitset sitä itse mutta mä en voi sulle sitä antaa, en sellaista jota luulen sun tarvitsevan. mä haluaisin sut perheenjäsenenä lähelle, jakamaan tätä, mutta sä pakenet enkä osaa kysyä asioita suoraan etkä sinä sanoa niitä. eli me ollaan, tai minä olen vähän hassussa tilanteessa.

mulla olisi oikeus suhun koska se on jokaisen lapsen oikeus, omistaa vanhemmat, tai tukevat aikuiset mutta en tiedä tulenko koskaan saamaan sinua ihan sillä tavalla kuin mun kuuluisi. Että voisin ottaa tukea sinun hyvästä olosta. Kun ei sitä ainakaan tällä hetkellä taida sinulla olla. Mutta se on sinun elämäsi ja valintasi enkä minä ole siihen vaikuttanut.

mutta että mä olen nyt vasta noussut vaatimaan oikeuksiani. tai nyt jo. tai ihan vaan nyt. niin se on jo sitä elämää.