Meillä on ollut viime ja tällä viikolla vieraana ystäväni Oulusta; hän on käymässä kurssilla Aleksanteri-instituutissa ja majoittunut meille. Pelkäsin etukäteen hiukan, miten pitkä vierailu melko ahtaassa asunnossamme sujuu. Huoli oli turha, meillä on ollut hilpeää ja hauskaa - vieraamme on erittäin puhelias ihminen. Hän on lukenut meille ääneen Anna Politkovskajan kirjaa, kertoillut hurjista seikkailuistaan Venäjällä ja Virossa ja analysoinut naapurimaidemme kulttuurieroja. Mm. katsoimme suuresti nauttien tv-dokumenttia venäjänkarjalaisesta ex-narkkarista, joka asuu nyt Suomessa ja työskentelee maatalouslomittajana. Siitä siirryttiin sujuvasti Eddie Murphy -elokuvaan ja BB:hen (mä tosin en kykene katsomaan Murphya). Hän riemastui kun perjantaina Villalle ajaessamme kaivoimme esiin Dima Bilanin levyn. On kuulemma ollut Bilan-fani jo vuosia sitten asuessaan Pietarissa.
Vieraamme on politiikan tuntemuksensa vuoksi ollut kiinnostava vaalikommentaattori. McCainin, Palinin ja Obaman taustat, vahvuudet ja heikkoudet on puitu tarkkaan.
Tuntuu varmasti autiolta, kun hän huomenna lähtee.
Tänään olen ollut Barack Obaman vaalivoitosta niin haltioissani, että olen taas liikkunut töissä ja julkisissa kulkuvälineissä itsekseni virnuillen. Kukaan ei tullut nuhtelemaan, vaikka iloisuus Suomessa marraskuussa julkisella paikalla selvin päin on ankarasti kielletty.
