Aikuisen oikeesti

Unohin tän: mua taas kehuttiin. Olin yllättyny.

Mä olin et " oho ", oonks mä oikeesti hyvä et mä en vaan kuvittele et ei kusi saa nousta päähän.

Mä pitkään aattelin, et älä elä harhoissa sä kuvittelet vaan, unelmoit paremmasta, se ei sun kohalle tuu, ei sit ikinä, mut nyt se alkaa olla totta. Honey , tiiän et elämä muuttuu ja yhes hetkes kaikki on ohi. Joku onnettomuus
tai nyt tää lama ja kaikki paska, mikä tulee , kun ne aina vaan tulee kuin järven aallot, uus yllättävä vastoinkäyminen, mikä ahdistaa, ei rauhaa ei.

Musta Saara kuoli. Tiiätteks te sen laulun mustasta Saarasta. Mun favorite gospel.

"Ei taivahassa kuolon vaaraa,
ei kyyneleitä, yötäkään”.
Näin lauloi kerran musta Saara,
pien’ neekerlapsi hyvillään.

Taivaassa Herra tuskat poistaa
ja huokaukset kokonaan.
Siell’ Herran kasvot mulle loistaa,
siell’ luonaan aina olla saan.

Hän kertovan on kuullut kerran
näin opettajan valkoisen.
Hän armosta sai kuulla Herran
ja ystävästä lapsien.

Hän sai myös kaupungista kuulla,
joll’ ompi autuus muurinaan.
Hän siellä kerran riemusuulla
myös tahtois kiittää Jeesustaan.

Nyt riutuu raukka tuskissansa
hän siinä olkivuoteellaan,
mutt’ rauha lepää kasvoillansa
ja riemu loistaa katseestaan.

Ja ystävää ei vierellänsä,
vaikk’ kova ompi vuoteensa.
Hän tuskat kantaa yksinänsä
niin onnellisna, iloisna.

Ei miettimästä voi hän laata
nyt noita ihmesanoja.
Hän muistaa tuota ”uutta maata”
ja ”uuden taivaan” riemua.

”Oi, kuolemaa ei taivahassa”,
hän laulaa aina hiljempään.
”Ei tuskaa niin kuin maailmassa,
ei itkua, ei yötäkään.”

Hän huokaa yhä heikommasti:
”Oi kaupunki, sä kultainen!
– Ei kuolemaa”, ja rauhaisasti
hän vaipuu kuolon unehen.

Nyt Jeesuksensa kunniaksi
hän soittaa siellä kanneltaan.
Karitsan veri valkeaksi
sai mustan Saaran kokonaan.

Miks? Tää laulu on tänä päivänä totisinta totta Afrikassa, mis miljoonat mustat saarat heittää veivinsä ja me ei niist välitetä hevon paskan vertaa.

Miks heterot saa vittuilla homoille ?

Mä sanoin yhelle miehelle huvin vuoks et " arvaa mitä ostin? ". Se vastas et " dildon ".

Mun kysymys oli vaan small talkia. Sen vastaus oli seksistinen.

Heteromiehel on vissiin koko ajan sellanen tunne et homo ois sen perseessä kiinni jos se olis pehmeempi. Et ne niinku käyttäytyy koko ajan silleen et toi homo kiinnostunu musta, se flirttailee koko ajan mulle, nyt ku se tsiikaa mua et nyt se haluu mua panolle. Sitte niil on sellanen idiootin hymy naamalla et mä oonkii tääl et sä et saakaan mua kiinni. Hähhähhää. Kissa hiiri leikkii. Dorkaa.

Voin kertoo kaikille heteromiehille, jotka tätä lukee et : PASKAT! Se on teiän korvien välissä oleva juttu- siellä omassa nupissa vaan haaveilette. ÄLÄ UNTA NÄÄ!

Homomiehet haluu tutustuu homomiehii. heteromiehet ovat apinoita, niinku neanderilainen ihminen. SEE!

FYOU!

Sitte ne on katkeria jos homo kepittää ne jossakii asiassa. Tiedätteks te et hintti pisti 6- 0 . Voi V et ne ei kestä sitä ja sit vast alkaa vihanpito ja vittuilu. Ne alottaa sen tällai, et miks toi on tullu tänne ja miks tollasten annetaan olla täällä. Naiset on samanlaisii.

Älkää vastatko kännipuheluihin. Ne saavat huonolle tuulelle.

Yks mun tuttu voi olla psykoottinen, mutta hän on myös unissakävelijä. Nyt en tiedä, kun tipahdin kärryiltä, kun sanoi olevansa " suojelusenkeli " . Kysyin kenen? Vastaus: " ison joukon ihmisiä " . Sitten puhui jotain energioista ja pahoista energioista, lentämisestä energiakäsittelyn tai jonkun jälkeen.

Jaa. vastasin vaan, et " flippasin "( tipahdin ), kun en kässännyt. Yritin löytää punaista lankaa, mut ei suostunut kertomaan kaikkea. Kummitukset myös kuvioissa mukana.

Hmmm. Naurettiin myös, et ei siitä suuttunut. Pitää varoa, kun tuollaista tulee, miten kommetoi.

Mul oli synttärit ja ainoo seuralainen oli viinipullo. Ei yhtään korttia, ei ainoatakaan soittoa, ei mitään. Kuinka monta syntymäpäivääni on menny et sama juttu. Oisko n. 15 vuotta. Miten mä en muista.Voi olla enempi. Who cares!

" I looked at clouds from both sides now from up and down. Tears, and fears and feeling proud...I looked at life from both sides now, win and loose... "

Mul on yleinen v*****s päällä.

Mä en koht luota kehenkään. Mun homoystävät vaikuttaa olevan kummallisia yksin hiippareita ja eristäytyjiä. Yritä sit verkostoitua. Ne ei haluu olla " ystäviä ", vaan niitten on saatava suhteesta ja kavereist jotakin. Sitouttaa jollain tavalla omiin juttuihinsa ja elämään. Et ei tajuu. Neutraalisti ei voi olla.

Sitten ne yksin itkee himassa ja on depiksessä. Ne haluu olla depiksessä.

Sitte osa niist on tyytyväisiä kun niil on ollu " tuntitolkulla seksiä" jossaki - missä vaan mis ne luuhaa kaikki vapaansa. Sitä sanotaan kruisailemiseksi. "Tuntitolkulla seksiä" on niiden elämässä ykkösjuttu. Sen perässä ne matkustaa vaik maailman ääriin tää toive takaraivossaan tai otsalohkossaan. Tää toive täyttää niiden tajunnan. Tää antaa toivoa ja elinvoimaa jaksaa.

Siitte ne hautoo itsemurhaa, jos on oikeen kurjaa mut mun kans ne ei haluu olla, koska mua ei kiinnosta muhinoida niiten kans.

Auttamishalu kertoo paljon sun ja mun ystävistä ja se mittaa kakista eniten. Must se on ystävyyden mittari.

Mun hetskunaistuttu osti paitoja pojalleen, jotka on liian pieniä, mut ei voi lähettää mulle, vaikka olin valmis ostamaan siltä. Mä en tajuu miks ei? Laittais kirjekuoressa postiin, mut ei. Siihen en voi enää luottaa. Pikkujutuissa paljastuu minkälaisia kaverit ovat. Niissä näkyy niiden luonne.

Vaik sä olisit tuntenu jonkuu 15 v mut kun se jättää sut hädässä pulaan , ni se ei oo sun kaveri oikeesti ollukkaan. Se on voinu olla vaan ryyppykaveri mut ei muuta vaik sä ehkä aattelit joksus jotakin et teidän suhteessa olis jotakin ystävyyttä. Kysy joksus apua sun kavereiltas ni sitten näät kuka on kuka.

Ootteks te huomannu miten homot menee uskontoon?

Ne menee oman haavansa ja traumansa kanssa tutkimaan löytyiskö siihen syy. On niin vaikeeta elää torjuttuna.

Sitten kun elämä tuntuu vaikeelta ja tylsältä ni mystiikka peliin.

Opsikellaan teologiaa, mennään munkiks tai nunnaks eristyksiin oottelemaan omaa kirkastumistaan et hei nyt mulla välähti et oon jumalan lapsi ja jeesusnuori.

Nyt mulla on ihmisiä ympärillä ettei tartte lillua himassa yksin.

Koko elämä on yhtä tutkimustyön tekemistä, elämänikäinen opsikelija, kun ei muuta oo. Ei sit mitään.
Tutkija ei tartte ketää mut ku pölyset kirjastonsa. Sitte voi keksii kaikkee niist satunnaisist miehist joiden kanssa nussii: panokuviot paperille ja eikun vertailemaan.

Aj joo, ne uimahallit ja seksisaunat et on jotain jännää. Voi mennä uimahalliin katteleen miesten vehkeitä. Uiminen se vasta suosittu liikuntamuoto onkii. Voi killittää saunassa ja hekumoida.

Sitten mennään buddhismiin , hinduismiin meditoimaan, mut oikeesti torjutaan elämä ja ei haluta olla ku eristyksissä. Sillee autistista. Viesti on tää: oon pyhä mut en sallanen, ei homo ainaskaan ku oon oikeesti harras. Mä oon kilahtanu uskontoon, oon voideltu ja kutsuttu MUTTA en homo. Uskonto pyhittää ja siunaa yksinolon ja pyyhkii pahat kielet pois, jotka kuiskii jotakin ilkeetä. uskonnost tuli turvapaikka.

Hylätään maailma, kun maailma hylkäs jo aikaa sitten.

Nää naimattomat miehet ja naiset on varmaan riesana joka ikisessä uskonnossa. Oikee syy on se, kun ne ei kykene yhdyntään. Se on niiden haava ja trauma: oon erilainen nuori ja aina yksin kotona, must ei oo mihinkään.

Voi kun seksiä ei olis, ni kaikki ois tasa-arvosia. Ei tarttis panna eikä synnyttää. Olis vaan.

Tarkastelkaa joskus kuka tervehtii ja kuka ei.
Tänään yks lehmä, joka on paranoidinen ei ollu näkevinäänkään, tuli portaissa vastaan ja puhui koko ajan kännykkään, kumminkin vihainen ilme. Ukko tais jättää.

Joskus vaan huomaa, et yks luonteenpiirre , joka on suomalaisille yleistä, on paranoia. Putkahtaa yllättäen ja voimalla. Yks akka melkein kilahti, kun oli kateellinen mulle.

Mua inhottaa nää seinähullut akat, joita maa on pullollaan. Jlauta!