Outo tunne jossakin alla josta en saa selvää. Niin tuttu, kuitenkaan en saavuta. Mikä se on, se kun tuntee itsensä täysin yksinäiseksi, erilliseksi kaikesta ja kaikista, velloo jossakin tämän maailman ja jonkin toisen välissä. Vähän niin kuin Murakamin kirjoissa. Todellisuus on verhottuna johonkin toiseen, epätavalliseen ja häilyvään.
Ja kun ei tiedä miten oman tilan jakaisi. Minkä verran kaikki on vain oman pään sisäistä vuoropuhelua ja mitä tunteita oikeastaan koskaan pystyy jakamaan ymmärrettävästi. Liikaa kysymyksiä. Toisinaan toivon että kaikkeen olisi valmiit vastaukset.
