Toisinaan ihmisen elämässä tulee vaiheita, jolloin sisältä lähtevä energia, tai miten sitä nyt tahtoo kutsua, on luonteeltaan tuhoavaa. Aikakausi, määrittelemättömän pituinen, saattaa olla täynnä epäonnelta vaikuttavia tapahtumia ja ne limittyvät toisiinsa. Eräänlainen magnetismi, kuten sitä kuulostaa hyvältä kutsua. Tai epätasapaino. Maailman ja itsen välillä. Maailma osoittaa rajansa tulemalla vastaan, eikä anna armoa pudottamalla pehmeästi.
Ihmiset joita kohtaat. Onnistumattomat projektit. Kollektiivinen pahan karman parveilu.
Minä olen ollut jo jonkin aikaa tällaisessa vaiheessa. Sen on täytynyt olla jotta voisin kasvaa eteenpäin.
Nyt se aikakausi alkaa olla lopuillaan. Minä siirryn pian seuraavaan. Ennen sitä etsin sovitusta.
