avaruuspäiväkirja

Näyttää siltä että tää on muuttumassa unipäiväkirjaksi. Uni tuntuu olevan rinnakkaistodellisuutena nyt lähempänä kuin aikoihin.

Olin Kingin tarinassa, yksi niistä henkilöhahmoista. Tunnelma oli jotenkin latautunut, ei pelottava. T ilmestyi jostain yllättäen ja suuteli suoraan suulle, mikä merkitsee sille suoraa tunneyhteyttä.

Edellistä unta mietin isäsuhteen ilmentymänä. Musta tuntuu että K siinä unessa edustaa jotenkin yleisesti mun suhdetta miehiin, isään, mä en tavoita sitä, niitä. Jotain puuttuu siitä välistä. En ehkä koskaan tule tavoittamaan, sitä yhteyttä ei ehkä milloinkaan tule olemaan. Mutta onko sen synnyttäminen mahdollista, muussa muodossa? Tai voiko sen kokea muulla tavoin?

Unessa mulla oli lapsi, pieni tyttö. Ensin pieni mutta unen aikana se kasvoi vähän. Olin jumissa siellä missä aina, kaikki tapahtui samoissa ympyröissä. Tunsin vastuun siitä pienestä, lämmön, rakkauden jopa. Lapsi lentää pesästä?

Syntymä, kasvu, lapsuus. Lapsi on ihmisen isä? M oli myös siinä unessa. Me ei tavoitettu toisiamme. Kuitenkin käyt usein minussa. Toisinaan kaipaan sinua äärettömän paljon. Se osa minusta.

Pääsen haastatteluun! Keho on ihan veltto. Voiko päivä paremmin alkaa. Ei voi.

Huomasin tänään että taidan saada ihottumaa naisista :D Tässä elämässä loppuu sukupuolet joiden perässä juosta. Ihan mielenkiintoinen ajatus, olla allerginen omalle sukupuolelle. Mitähän siitä oikeasti seuraisi. Aina täytyisi vaihtaa junassa puolta jos olisi naisia. Sängyssä varsinkin se voisi olla hankalaa. Pitäisi olla omat, eri puolilla huonetta. Yhdessä voitaisiin olla pikaisesti, kerran viikossa ja loppuviikko kärsiä kutinasta.

Puoli viideltä kotiin. Nukuin pitkään ja syvää unta. Vietin aamupäivän kuunnellen hiljaa musiikkia, ajatukset liikkui siinä sivussa.

Tuleva lukukausi. Viimeinen. Odotan tietoa harjoittelusta.

Kun vuosi vaihtui olin onnellinen. Hyvä olla koko eilisen päivän. Tina ennusti onnea työn suhteen. Rakkaudella oli siivet. Ihan sellaiset pienet enkelin siivet. Näyttivät kauniilta tinassa.