Minulla on harvoin mitään sanottavaa tälle maailmalle. Enemmän ihmettelen sitä. Enemmän olen hiljaa ja puhun sanani kun ne turpoavat. Enemmän katson ja kuuntelen, tunnen ja samaistun. Siirtelen palikoita ja asettelen eri paikoille. Nähdäkseni mitä muuta voisi olla. Mitä on.