Tajusin osan siitä vihasta. Aina kun katson sinua ajattelen: pelkuri. Elät kuplassa josta et uskalla liikkua.

Ja sinä vastaat: en osaa vastata tuohon koska minun ei tarvitse koska en ole ajatellut asiaa.

Ja minä: voisitko kuvitella ajattelevasi (todellisuudessa vähän hyökkäävämmin)

Sinä: älä pakota minua muuttumaan, olet idiootti. En tahdo sinua enää. Tahdon olla yksin.

Minä: eikö me silti voitaisi olla. (???) Ja tässä kohtaa, huomaan, jotakin on vialla minun ajattelussani.