Homomiehen yksi ongelma on, joka tekee arkielämän raskaaksi, ettei saa tukea, koska ei oo minkäänlaista verkostoitumista ja kavereiden saaminen on vaikeaa. Avuliaisuus ei oo hyve. Meidän kulttuurissa kaikki pitää tehä yksin. Kun vertaa muihin kulttuureihin, asenne on toinen. Huomasin et venäläinen mies ei tee koskaan yksin, vaan yhessä. Pienetkin asiat. Sama juttu turkkilaisten miesten kanssa. Sit oon huomannu miten mun homokaverit on yksinäisii ja ne korvaa puuttuvia ystävyyssuhteita seksillä. Ne ei ystävysty niitten kundien kans. Jos ystävystyy ni se merkkaa styylaamista. Heti bunkataan ja ollaan yhes ku liimattuna. Sit erikseen ja yksin ollaan masentuneita.