On avun saaminen sitten vaikeaa. Olen ollut aikaansaava ja soitellut osastolle heti aamusta, sinne tosin ei vaan pääse noin vain ja virka-aikaan. Pitäisi mennä virka-ajan jälkeen päivystykseen ja sitten kriisihaastatteluun ja sitten EHKÄ pääsee osastolle. Voin kuvitella että tuosta kriisihaastattelusta ei pääse osastolle jos ei ole vetänyt tai ole vetämässä ranteita auki. Käskivät soittaa hoitavalla taholle, miina-täti on vaan tänään vapaalla mutta jätin soittopyynnön. Jotain tälle lääkitykselle on tehtävä, mä en jaksa enää. Olo on niin kulunut.
Lojusin sohvalla. Kuunnellen Sigur Rosia mikä on yllättävän hyvä. Tai siis en mä ajattelut että se olisi huono, en vain osannut ajatella että islantilainen musiikki voisi olla näin minuun vetoavaa. Mutta son. Eragonia olen lueskellut. Iltapäivämmellä Pee tulee viemään mut kävelylle.
2 kommenttia
Rainbow
28.6.2006 22:17
Hei tui!
Älä nyt kuitenkaa itseltäsi ole ranteita auki vetämässä!!!! Kyllä sie apua saat, joudut vain taistelemaan sen takia enemmän kuin nuo "ranteitaan vetelevät" jotka joutuvat taistelemaan vielä enemmän...
Oletko jo hillutellut pridellä.. Itse en valitettavasti ole saanut mitään aikaiseksi.
Mites äitisi kanssa? Kun tuli mieleen että tarjoappa sille sellaista kirjaa kuin "ulos kaapista" kirjoittanut Marja-Leena Parkkinen.
Saattaisi äitisikin saada hieman tietoa ja tukea! Se on loistava kirja koska siinä käsitellään homoseksuaalisuutta kaikilta kanteilta! Se kirja vihastuttaa ja rakastuttaa..Pistää miettimään ja unohtamaan. Ellet nyt sattumoisin ole kirjasta aikasemmin kuullut.. Itse aattelin tökätä sen äitini luettavaksi kun hän ei muuten suostu asiaa käsittelemään...
Anteeksi jos et ehdotuksia kaipaa ja tuputan tälleen sulle ideoita. Uskon että selviät ilman ehdotuksiakin mutta pakko laittaa vahinko kiertään kun itse siitä kirjasta niin tykkäsin. :)
Tui
11.7.2006 22:03
Rainbow, ehdotukset otetaan kaikki mielellään vastaan:) Tuputa toki:)