Kirjallisuutta&lokumia

Kävin Rikhardinkadun kirjastossa kuuntelemassa Pentti Holapan ja Hannu Jouhkin keskustelua miesten ystävyydestä. Haastattelijana oli Jyrki Kiiskinen. Ihan mielenkiintoinen tilaisuus, mutta ilmeisesti runoilija ei sovi haastattelijaksi, sillä Kiiskinen haahuili ja puhui itse liian pitkään, ei oikein osannut johtaa keskustelua. Hän venkoili oudosti tuolillaan eikä saanut kysymyksiä kakistettua ulos. Kiiski on toki silmänruokaa jylhine piirteineen ja kiharoineen, mikä lievitti harmistusta. No, Holappa oli huonosti johdettunakin ihan omaa luokkaansa, heitteli luontevasti pieniä vitsejä ja piikkejä väliin. Jouhki näytti todella väsähtäneeltä, varmaankin työ korkean tason politiikassa ja pienten lasten isänä toimiminen on rankka yhdistelmä. Täytynee ottaa luettavaksi tuo Holapan ja Jouhkin yhteisromaani. Keskustelussa kävi selville että ”siinä on 60% totta, loppu fiktiota”.
Kotiin tultuani rupesin tekemään jotain mitä olen kauan halunnut kokeilla: lokumia eli turkkilaisten perinnemakeista. Resepti on aika helppo, mutta vie aikaa, joten oli virhearvio ruveta tekemään sitä klo 20. Kuvassa tuo pistaasilokumi on lopulta jähmettymässä muoviastiassa. Ei näytä järin herkulliselta, kuin alienin tupakkayskös. Mutta jahka leikkaan sen huomenna paloiksi ja pyörittelen tomusokerissa, niin katsotaan sitten.