Silmiä jomottaa kuvaruutujen vahtimisesta mutta keho on saanut levätä. Koko päivän satanut. Sade oikeuttaa laiskottelun.

Tuuli ottaa ikkunaan ja kuulostaa siltä kuin olisi merellä. Viimeinen viikko alkamassa ja jännittää. Pelottaa jopa. En minä tiedä mitä tulee, mutta kun rehellinen olen, en ole tiennyt aiemminkaan ja aina olen kulkenut sieltä missä ei rima maata hio ja selvinnyt. Voittajana jopa. Joten mitä pelkäisin, really.

Kaukainen ystävä tulee kesällä vieraaksi ja se tuntuu ihanalta. Pitkästä aikaa. Myös nähdä miten yhteys on muuttunut, vai onko. Missähän olen kesällä muuten?