Ennen lähtöä intialainen( kielsi olevansa pakistanilainen, kun kysäsin ) respa sanoi, miksen ostanut heille lahjoja, kun kerran olin maininnut et annan niille ihmisille jtk josta tykkään!

Olin äimänä, kun en ollut suunnitellut antavani läksiäislahjoja. Sitten ojensin muistikirjani, johon tämä Yoosuf kirjoitti nimensä ja hostellin osoitteen. Venäläiseksi luulemani mies onkin armenialainen, Tico. Lupasin sitten lähettää jotakin kivaa. Eiks oo liikuttavaa?

Ticolla oli kaunis vaalea tyttöystävä, joka oli parvekkeella vielä, kun palasin syömästä lähes pakkomielteeksi muodostunutta himoa Xhoriso makkaraan. Hän oli siellä keltaisessa mekossaan kuin Julia ( Romeo ja Julia ) pimenevässä illassa. Salakuljetin makkaraa hostelllihuoneeseen ja mätin niitä naamaani koko viikon iltaisin valkkarin kanssa. Ilmankos siivoojia hymyilytti, kun näkivät mut. Ok en enää syö tai ahmi niit makkaroita, oon lakossa. Makkaralakossa.

Karmeeta lihoin varmaan 5 kg niiden makkaroiden ja leivosten takia. Läski homo lyllertää.

Koneessa tapasin 2 hullua espanjalaista, jotka matkustivat Ruotsiin "Jönkööpiköön" katsomaan VOLVO- TRAKTOREITA. Matka makso 700 euroa. Toinen oli peruskoulun ope ja toinen farmari, joka ei ymmärtänyt sanaakaan englannistani. Meil oli hauskaa. Pukkasin välillä lihavaa farmaria käteen.

Meinasin tukehtua karkkiin, (kun melkein vedin sen henkitorveen) joka saatiin kun laskeuduttiin Arlandaan. Oli hilkulla et en tukehtunut siihen koneeseen!

Matka jatkuu.