Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ensimmäisen virkakauden viimeistä uudenvuodenpuhetta arvioitiin tuoreeltaan linjalla ehdokkaan vaiko istuvan presidentin puhe. Suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen sanoi STT:lle, että Niinistön puheesta voitiin tulkita piiloviestejä eri tahoille. Hän piti puheen sanavalintoja myös huolella harkittuina ja yrityksenä olla syyttämättä ketään.
Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin myönteisesti kolahtavia ilmaisuja puheessa ei ollut. Ellei sellaisiksi lueta Niinistön korostamaa oikeutta olla eri mieltä. Uudenvuoden puheessa oli tavoitteellisuutta asemoida Niinistöä aiemmasta poiketen, mutta tämän palvelun yleisön kannalta aika syvällä. Tasa-arvo ei sanana esiintynyt.
"On poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita ja on oikeus olla eri mieltä. Sitä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse ajattelisi toisin". Tuon lauseen alkaessa joku ehkä odotti listalla olevan myös jotain tasa-arvohenkistä.
Yleisradion Jari Korkin analyysin mukaan voimakkaat sanat ilmastonmuutoksesta oli suunnattu viime vaalien toisen kierroksen vaihtoehdon Pekka Haaviston kannattajille ja äänessä oli presidenttiehdokas Niinistö. Mutta vuoden 1918 sodasta sisällissotana oli taas puhumassa istuva presidentti.
Vesa Heikkinen totesi, että kehitysmaiden naisia koskenut osa olisi ollut sopiva Tarja Halosen uudenvuodenpuheisiin. Aihepiiri oli Niinistön uudenvuodenpuheisiin uusi.
Puheensa lopussa Niinistö toivotti jumalan siunausta. Tämän siunauksen sisällyttämisesta puheeseen tulevaisuudessa on kysytty kampanjan aikana kaikilta ehdokkailta. Uutissuomalaisen mukaan jumalan haluavat pitää mukana vain Niinistö, Huhtasaari ja Väyrynen. Muut olivat joko vastaan tai sitä mieltä, ettei ainakaan oikein heidän ilmaisuunsa sopisi. Haavisto ei ollut osannut sanoa.
Kuitenkin kristilisen kansanperinteen jumalasta on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ollut pääasiassa haittaa. Jumalan pysyminen puheen repertuaarissa siten pitää yllä näiden ryhymien etäisyyttä tähän presidenttiehdokkaaseen. Toisaalta jos Niinistö olisi nyt jumalasta luopunut, pohdiskelut vaalitaktiikasta olisivat olleet ilmeisiä. On muistettava myös, että HILTBQ -aihepiiri ei ole kaikille ryhmän äänestäjille keskeinen, vaan valinta voidaan tehdä muiden arvojen ja mm talouspolitiikan perusteella.
Jumalan suojelun voi tietenkin kääntää niinkin päin, että tarvitsemme jumalan suojelua erilaisia timosoineja ja päiviräsäsiä vastaan.
Kun Niinistön entisessä taustapuolueessa vapaussota on edelleen käypää tavaraa vuodesta 1918, presidentin valinta käyttää sisällisota-nimitystä herätti tuoreeltaan hieman polemiikkia. Melko välittömästi puolustusministeri Jussi Niinistö liputti vapaussodan puolesta ja viittasi oikeuteen olla eri mieltä. Homoja oli sodassa tilastollisesti molemmilla puolilla, joten sanavalinnalla ei ole tässä mielessä merkitystä. Mutta nimitys sisällissota tekee enemmän oikeutta sosialidemokraattien ajamille tavoitteille. Ja niihin kuului uskonnonvapauslaki, joka sitten toteutui aika pian sodan jälkeen. 1920-luvun uskonnonvapauslaki ei poistanut rikoslakiin sijoitettuja uskontopohjaisia käsityksiä, mutta antoi yksilöille mahdollisuuden ottaa etäisyyttä silloiseen yhtenäiskulttuuriin.
