Pride, järjestäytynyt yhteiskunta ja liike-elämä

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • Sami Mollgren
  • 15

Vuoden 2018 Helsinki Pride -tapahtuman yhteistyökumppaneina on suomalaisittain suuria liike-elämän yrityksiä, julkisia toimijoita ja viranomaisia. Monen mielestä viimeinkin, mutta soraääniäkin kuuluu.

Viime vuosiin asti yhteistyökumppanit ovat olleet lähinnä pienempiä ja/tai "väriä tunnustavia" yrityksiä sekä erilaisia hlbti-järjestökenttää lähellä olevia järjestöjä. Priden kasvaessa mukaan on lähtenyt muitakin toimijoita: viranomaisia ja yhä isompia yrityksiä. Kehityksessä on yhtenä patona ollut se, ettei pride-tapahtumien taustaorganisaatioissa ole aina katsottu hyvällä kaupallisten toimijoiden saamaa näkyvyyttä - vaikka raha ehkä olisikin kelvannut.

Jotkut liike-elämän mukanaoloa vastustavat katsovat, että yritysten mukanaolo on "pinkkipesua", hyväksyttävyyden lisäämistä ja omantunnon puhdistamista. On myös valitettu, että yritysten mukaan lähteminen ei nykyisessä asenneilmapiirissä ole enää mitenkään rohkeaa. Kun on yhdenvertaiset avioliittolait ja kaikki, niin kannanottoon liittyvää liiketaloudellista riskiä ei enää ole. Kysytään, että miksi ei toimittu silloin, kun aktiivisuutta kipeimmin olisi tarvittu. Esitetään suoranaisa syytöksiä siitä, että pride haistetaan vain markkinointikeinona.

On myös esitetty ajatuksia, että priden pitäisi olla kaikella tapaa sitoutumatta järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteisiin. Tätä perustellaan priden juurilla: alistetussa asemassa olleet ottivat kohtalonsa omiin käsiin ja asettuivat vastustamaan järjestäytyneen yhteiskunnan vakiintuneita syrjiviä normeja ja käytäntöjä.

Meillä tosiaan on yhdenvertainen avioliitolaki ja kaikki - monet sellaiset asiat ovat toteutuneet, joita ei 50 vuotta sitten uskallettu edes unissa nähdä. Silti translaki vaatii yhä kipeästi uudistamista ja asenteet hlbti-vähemmistöjä kohtaan vaativat työtä. Seksuaalinen ja sukupuolinen moninaisuus nähdään yhä usein asiana, jossa tyypillisestä poikkeaminen on korjausta vaativa tila.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Taistelu yhdenvertaisuudesta on suurimmaksi osaksi kuitenkin voitettu ja "pihvi kääntynyt". Viimeisissäkin isoissa hlbti-yhdenvertaisuuteen liittyvissä konkreettisissa kysymyksissä maali häämöttää; käytännössä kyse on translain uudistamisessa itsemäärittelyä kunnioittavaksi. Myös kolmannen juridisen sukupuolen käyttöönotto kuuluu tähän samaan vielä vaiheessa olevaan ryppääseen. 

On turhaa ja tuhoavaakin yrittää luoda tai ylläpitää vastakkainasettelua hlbti vs. järjestäytynyt yhteiskunta. Kaikenlaisiin järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteisiin kiinnittyminen on lopulta parasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Se ei tahraa sateenkaarilippua.

15 kommenttia

Oireellista lienee että tässä kohdin se miten vastakkainasetteluun puututaan näinkin voimakkaalla puheenvuorolla, kun toisaalla vastakkainasettelua pidetään huelettomasti yllä esimerkiksi uskikset vs. homot aspektilla pyrkimättä minkäälaiseen dialogiin? Kritiikkiä alati kaupallistuvaan "Prideen" voi esittää ilman että se on mitään vastakkainasettelun luomista. Enää ei voi puhua Pridesta vaan pinkistä rahasta, ja miten sitä käytetään saadakseen asioita läpi. Yhdenvertaisuutta niille joilla on hyvää.

"Kaikenlaisiin järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteisiin kiinnittyminen on lopulta parasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Se ei tahraa sateenakaarilippua."

Tämä tuskin "tahraa sateenkaarilippua", vaan miten "pride" mukautetaan vastaamaan markkinavoimia ja perustellaan että ilman "pride" näitä ei voisi toimia. Helsinki Pride lehdykän toimittajille ja graafikoille kiitos siitä, että sponssimainokset on jätetty ainakin lehdykästä pois. Joillakin on ymmärrystä.
Kyse ei ole yksistään kaupallisuudesta tai kaupallistumisesta, vaan yleisemminkin järjestäytyneestä yhteiskunnasta ja sen rakenteista. Toki liike-elämä on aika merkittävässä roolissa yhteiskunnan pyörimisen kannalta.

Yleisesti uskomista/uskovaisuutta ei pitäisikään kohdella asiana, joka on vasta-asemassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Ylilyöntejähän toki tapahtuu; joillain on (ehkä henkilökohtaisten kokemustensa kautta) perustavaa laatua oleva kielteinen suhtautuminen mihinkään uskonnollisuuteen viittaavaan. Voi toki olla järjestäytyneeseen yhteiskuntaankin. Suhtautuminen uskonnollisuuden ja hlbti-vähemmistöjen suhteeseen on kyllä ollut esillä erinäisissä puheenvuoroissa. Vaikea toki arvioida puheenvuorojen voimakkuuden astetta keskenään, kun kyse on vähän eri tyyppisestä tilanteesta.

Enkä nyt erityisesti tiedä "markkinavoimiin mukauttamisesta" silloin, kun kaupalliset toimijat sitoutuvat yhteistyökumppaneina siihen, mitä pride edistää. Markkinavoimat on elämän realiteetteja ja niistä irrallaan touhuaminen on astumista kohti marginaalia. Jokainen voi miettiä, onko se yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta mahdollisimman tuloksellista.

Minusta sponsorimainosten jättäminen pois ei sinänsä ole merkki ymmärryksestä tai ymmärtämättömyydestä. Molemminpuoleista hyötyä sellaisella kuitenkin vältellään tai jätetään ainakin edistämättä.