Vihreiden johtaja kertoo löytäneensä ystävän (SK 47) nykyisestä oppositiosta. - Keskustalle Juha Sipilän puheenjohtajuus on tehnyt hyvää, sanoo Ville Niinistö. Poliitikkojen "ystävyydestä" meillä Suomessa on pitkät julkisuusperinteet. HLBT-tasa-arvon aihepiirin kannalta sopii toivoa, että tämä Niinistön ja Sipilän ystävyys on luokkaa Kekkonen-Hruštšov. Eli siis henkilökemiat lopulta koituisivat vihreiden ajamien tasa-arvokysymysten eduksi.
Johdonmukaisimmin seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa ovat Suomen nykypolitiikassa tukeneet vihreät ja vasemmistoliitto. Kun siis Suomen Kuvalehti julkaisee laajan koosteen (SK 47, s 20-28) näiden kahden puolueen tilasta, luulisi tekstiin mahtuvan jokin viittaus HLBT-tasa-arvoon, vaan ei näyttänyt olevan.
Puheenjohtaja Ville Niinistön haastattelu oli otsikoitu "Valta vai periaate", toimittajana Heikki Vento.
Niinistö kertoo huomanneensa, että hänellä on paljon yhteistä keskustan Juha Sipilän kanssa. Niinistö sanoo Sipilän olevan valmis tarkastelemaan "asioita uudella tavalla". Hän ei selvänne lausuntoaan. Haastattelussa Niinistö kuitenkin kysyy, missä on sosiaaliliberaali keskusta, joten kyse ei liene keskustan kannankorjauksesta tasa-arvoaihepiirissä.
Sattumoisin SK:n edellisellä sivulla kerrotaan lestadiolaistaustaisten keskustan miesten operaatiosta, jolla osoitettiin oululaiselle kansanedustaja Mirja Vehkaperälle paikkansa. Vehkaperä on eurovaaliehdokkaana lopulta "nainen paikallaan" hyvin vanhoillisena tunnetun Hannu Takkulan rinnallaan.
Neuvostoaikana viestimet kertoivat usein poliitikkojen ystävyydestä. Toivottavasti Ville Niinistön ja Juha Sipilän kuuluukin senluonteiseen ja ystävyys onkin luokkaa Urho Kekkonen - Nikita Hruštšov. Siitähän kai Suomi ihan hyötyi. Jos vertailukohdaksi on otettava Kekkonen ja Kosygin, ollaan jo tasa-arvon kannalta synkemmillä vesillä.