Torpalla on tullut tehtyä hommia. Oiken olan takaa. Onneksi kevään pahin kasvupyrähdys-siis rikkaruohojen osalta- on ohitse. Välillä puutarhassa äheltäessä mielen valtaa epätoivo, kun on viikon poissa torpalta, ensiksi saa leikata nurmikon ja sitten muiden töiden kimppuun. No, ehkä se tasaantuu, kun puutarhani "vakiintuu" hieman paikalleen. Alkoihan kaikki aivan nollapisteestä vasta pari vuotta sitten. Voitte kuvitella kuinka paljon rikkakasvien siemeniä maassa on joka puolella.
Sateet tulivat tarpeeseen. Alkukesä oli niin kuiva. Huomasin, että penkkeihin pitää lisätä jotain vettä pidättävää, turvetta tai savea, siksi pölymäiseksi maa meni helteillä. Kastelu auttoi hetkeksi. Parhaita kasveja ovat luonnonperennat, ne ovat vähään tyytyväisiä ja osa vielä erittäin komeita. Kuvassa valkoisia varjoliljoja, jotka ensimmäisen vuoden juromisen jälkeen röyhähtivät komeaan kasvuun, vieressä vuoroaan odottelee valkoinen ukonhattu.
