Maaliskuun 2007 eduskuntavaalien ehdokasasettelu alkaa seljetä, ja ehdolla on enemmän kuin sormin laskettava määrä "sateenkaariehdokkaita" - ehdokkaita, jotka eivät kätke kuulumistaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin. Toisten mielestä seksuaalisen suuntautumisensa tuominen esiin vaaleissa (ja niiden jälkeenkin) on tarpeetonta. Perusteluja on monia, kuten että seksuaalinen suuntautuminen kuuluu yksityisasioihin.
Yhden ihmisen seksuaalinen suuntautuminen ei olekaan kokonaisuuden kannalta elämää suurempi asia, ei hyvässä eikä pahassa. Kuitenkin se on asia, josta on ihan turha myöskään vaieta kuoliaaksi. Ehdokkaiden perhesuhteita ja siviilielämää käsitellään muuten yleisesti. Kotisivullakin voidaan mainita kotona olevat "mies ja kaksi lasta" tai "insinöörivaimo", jos kyseessä on hetero.
Päätimme koota "avoimesti sateenkaarivähemmistöihin kuuluvien" ehdokkaiden luettelon vaalisivustollemme, koska näistä asioista ei perinteisesti valtamediassa ole puhuttu, eikä tätä sateenkaarenvärisen puolen olemassaoloa kovin monesta muusta paikasta saa selville. Valtamedia ei näistä asioista juuri puhu tai kirjoita.
Toinen syy luettelon kasaamiselle on se, että haluamme herättää keskustelua siitä, ettei politiikka ole ensisijaisesti valkoisen keski-ikäisen heteromiehen hiekkalaatikko, jossa valkoiset keski-ikäiset heteronaisetkin ovat altavastaajina, muista ryhmistä nyt puhumattakaan. Suomalainen poliitikko mielletään yleisesti edelleen keski-ikää lähestyväksi mieshenkilöksi, joka kabineteissa ja saunan löylyissä ylläpitää vertaistensa kanssa keskenään Hyvä Veli -verkostoaan.
Historian aikana jotkut ehdokkaat ovat tyystin kätkeneet sateenkaarenvärisemmän minänsä vaalikampanjansa aikana - ja myös tultuaan valituksi eduskuntaan. Ei siinä mitään. Kyseessä on oma ratkaisu, omista lähtökohdista punnittu. Pahimmillaan on kuitenkin todistettu tapauksia, jossa suurelta yleisöltä kaapissa oleva ehdokas on toiminut ryhmäpaineen vuoksi (ja suuntautumisensa paljastumisen pelossa) jopa sateenkaarivähemmistöjä ja näiden oikeuksien parantamista vastaan.
Niin kauan kuin tässä maassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole täysin tasa-arvoisia ns. valtaväestön kanssa, on sateenkaarivähemmistöön kuuluminen tai sen oikeuksien puolesta liputtaminen merkittävä asia, etenkin sateenkaarivähemmistöön kuuluvalle äänestäjälle. Eduskunta on viime kädessä se taho, joka päättää lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskettavissa kysymyksissä.
Siksi on syytä selvittää ennen numeron piirtämistä äänestyslappuun ehdokkaansa suhtautumisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviin kysymyksiin. Ja tekemään lopullisen äänestyspäätöksen vasta sitten, vaikutti selvityksen tulos siihen tai ei.